Uutiset

Torajyvämyrkytys aiheuttaa hirvieläimen sorkkaan kuolion ? epäiltyjä tapauksia on todettu hirvissä ja valkohäntäpeuroissa

04.02.2020

Torajyvät ovat heinäkasvin kukintoon muodostuneita pieniä, tummia sienirihmastopahkoja.
RUOKAVIRASTO
Torajyvämyrkytyksen vaurioittamia hirvensorkkia.
Torajyvämyrkytyksen vaurioittamia hirvensorkkia.

Metsästäjät havaitsevat silloin tällöin etenkin Etelä-Suomessa vammautuneita hirvieläinten vasoja tai ylivuotisia yksilöitä. Eläimeltä on kuolioitunut yksi tai useampi sorkka ruskeaksi ja karvattomaksi, sarveissorkka on irronnut tai jalan alaosa puuttuu kokonaan, jolloin eläin liikkuu jalan tyngän tai tynkien varassa. Joskus näillä yksilöillä myös korvat ovat typistyneet.

Syynä on todennäköisesti torajyvämyrkytys eli ergotismi, tiedottaa Ruokavirasto.

Suomessa epäiltyjä myrkytystapauksia on todettu hirvissä ja valkohäntäpeuroissa. Tapauksia on löytynyt Uudeltamaalta, Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Norjassa ja Englannissa on raportoitu vastaavia muutoksia myös metsäkauriissa.

Torajyvät ovat heinäkasvin kukintoon muodostuneita pieniä, tummia sienirihmastopahkoja. Tunnetuin torajyviä tuottava sienilaji on Claviceps purpurea. Laji on kansallisen vieraslajistrategian lajeja, vaikka sitä voidaan osin pitää kotoperäisenäkin.

Torajyvät sisältävät erilaisia torajyväalkaloideja (ergotalkaloideja), joilla on vaikutuksia verenkiertoon, ruoansulatuskanavaan, hermostoon ja lisääntymiselimiin. Hirvieläimet saavat näitä aineita elimistöönsä niellessään torajyviä ravintokasvien mukana.

Koska torajyvät kypsyvät loppukesällä ja syksyllä, oireilevia eläimiä näkyy juuri hirvenmetsästyksen aikaan syksyllä ja alkutalvella. Kylmät syysilmat voivat osaltaan pahentaa vaurioita.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Torajyväalkaloidien verisuonia supistava vaikutus voi estää paikallisesti verenkierron ja aiheuttaa kudoksessa hapenpuutetta. Vaikutus voi jatkua päivien tai jopa viikkojen ajan, mistä seuraa pahimmillaan ruumiin ääreisosien, eli jalkojen, korvien ja hännän kudosten kuolioituminen. Kuolioon mennyt osa irtoaa lopulta terveestä osasta.

Vammautuneet hirvieläimet ovat yleensä nuoria, alle vuoden ikäisiä. Vanhemmat eläimet ovat voineet altistua torajyvämyrkyille vasana, selvinneet ilman vakavampia oireita ja kehittäneet sietokykyä myrkkyjä kohtaan.

Kotieläimillä torajyvämyrkkyjen on todettu aiheuttavan muitakin oireita, muun muassa kuumetta, lisääntynyttä syljeneritystä, hidastunutta kasvua ja vähentynyttä maidontuotantoa.

Ruokaviraston tiedotteen mukaan torajyvämyrkytyksestä kärsivät hirvieläimet ovat löydettäessä monesti jo huonossa kunnossa, eikä niiden liha ole laadultaan ihmisravinnoksi sopivaa.

Jos eläin on vielä muuten kunnossa eikä ole ehtinyt kuihtua, lihojen käyttöä saatetaan harkita. Torajyvämyrkyt eivät näyttäisi kertyvän ainakaan naudan lihaan, mutta aiheesta on melko vähän tutkittua tietoa.

Ruokavirastolle voi toimittaa havaintoja ja näytteitä epäillyistä torajyvämyrkytyksistä. Näin virasto saa tietoa tapausten levinneisyydestä. Villieläinten näytteenlähetysohjeita löytyy viraston verkkosivuilta.

16.02.2020MMM: Riistanhoitoyhdistykset aktivoituneet ? määrärahaa lisätään ja vapaaehtoisia yhdistymisiä tuetaan
16.02.2020Pantasusien seurantaan metsästyskauden mittainen tauko ? "Se on monen koiran hukka"
16.02.2020Hirvisaalis viime vuotta pienempi
09.02.2020MMM: Lyijyttömiin luoteihin siirtymistä helpotetaan
04.02.2020Metsässä liikkuminen elvyttää mieltä
04.02.2020Torajyvämyrkytys aiheuttaa hirvieläimen sorkkaan kuolion ? epäiltyjä tapauksia on todettu hirvissä ja valkohäntäpeuroissa
24.01.2020Metsästäjäliitto esittää metsästyksen laajempaa mahdollistamista Pohjois-Karjalaan perusteilla olevilla luonnonsuojelualueilla
24.01.2020MMM: Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät
20.01.2020MMM: Sorsalinnut vähentyneet huolestuttavasti, maa- ja metsätalousministeriö käynnistää lintujen elinympäristöjä kohentavan SOTKA-hankkeen
20.01.2020Historiallinen metsäkanalintujen talvimetsästys alkoi

Siirry arkistoon »