Riistapelto ja ruokintapaikka

Riistanruokintaa voi harjoittaa monin tavoin. Osan toimenpiteistä voi suorittaa yksittäinenkin metsästäjä, mutta osassa tarvitaan useamman asiasta kiinnostuneen yhteistyötä, jotta tulokset ovat parhaat mahdolliset. Hyvin järjestetty riistanruokinta onkin kuin palapeli, jonka yksittäisistä osista muodostuu verkosto, jota eläimet voivat hyödyntää tarpeidensa mukaan.

Ruokintapaikka kannattaa ensisijaisesti perustaa alueelle, jonne eläimet luonnollisesti hakeutuvat talveksi. Ruokintapaikalta pitää olla ympäristöön hyvä näkyvyys, kuitenkin niin, että lähellä on suojaa. Näin ruokailevilla eläimillä on paremmat mahdollisuudet havaita esimerkiksi niitä saalistava petoeläin hyvissä ajoin. Ruokintapaikkoja pitää olla alueella riittävästi, jotta yksittäiselle paikalle ei kerry liian suuria eläinmääriä. Näin myös petoeläinten vaikutus pienenee. Riistanruokinnasta aiheutuvat mahdolliset haitat kannattaa miettiä tarkoin ja pyrkiä löytämään niitä vähentäviä ratkaisuja. Esimerkiksi väärin sijoitettu hirven nuolukivi tai riistapelto voi ohjata hirvieläimiä kulkemaan vilkasliikenteisten teiden yli tai saada ne käyttämään ravinnokseen läheistä taimikkoa tai tuotantokäytössä olevaa peltoa.

Tarjottavien rehujen pitää olla laadultaan hyviä, eli esimerkiksi homehtunutta tai jyrsijöiden saastuttamaa rehua ei saa tarjota ruokintapaikoilla. Lisäksi ruokintapaikoilla tulisi tarjota monipuolista ravintoa, kuten viljoja, juureksia, vihanneksia ja heinää. Yksipuolinen ravinto voi pahimmillaan aikaansaada puutostiloja eläimissä tai vahinkoa lähialueen metsissä eläinten pyrkiessä korjaamaan ravintotasapainoaan.

Ruokintaan voidaan käyttää erilaisia automaatteja tai katoksia, lisäksi maahan ruokkiminen on usein luontevaa. Automaatit ovat oiva apuväline erityisesti viljantarjonnassa, jolloin huoltokerta viikossa usein riittää. Ruokintapaikan sijaitessa talvellakin helposti saavutettavassa paikassa sen kunnossapito ei käy liian työlääksi. Kun säännöllinen ruokinta on aloitettu, on sitä jatkettava, kunnes lumet ovat sulaneet.

Erilaisia ruokinnan toimenpiteitä ja niihin tarvittavat luvat:

• Riistapellon perustaminen  →  lupa maanomistajalta
• Lehtikerppujen teko ja ruokinta  →  lupa maanomistajalta
• Pienten hirvieläinten ruokinta ruokintakatoksesta  →  lupa maanomistajalta
• Haapojen kaato jäniksille  →  lupa maanomistajalta
• Vesilintujen ruokinta  →  lupa vesialueen omistajalta
• Nuolukiven laitto metsään  →  lupa maanomistajalta
• Jänisten ruokinta heinällä  →  lupa maanomistajalta kannattaa kysyä

Hyvät metsästystavat

Suomen Metsästäjäliitto on määritellyt vuonna 1999 hyvät metsästystavat kaikkien metsästäjien ohjenuoraksi.

1. Kunnioita riistaa ja sen elinympäristöjä
2. Verota riistaa kestävän käytön periaatteella
3. Älä aiheuta riistalle tarpeetonta kärsimystä
4. Käsittele saalis oikein ja käytä se hyödyksi
5. Hoida riistaa
6. Huolehdi metsästäessäsi omasta ja toisten turvallisuudesta
7. Hanki metsästyksessä tarvittavat tiedot ja taidot ja kehitä niitä
8. Luo hyvät suhteet maanomistajiin ja toisiin metsästäjiin
9. Pyri järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan pariin
10. Luo ja ylläpidä hyvät suhteet toimialueesi asukkaisiin ja luontoharrastajiin
11. Pidä hyvä huoli metsästyskoirastasi
12. Luo myönteisyyttä metsästysharrastusta kohtaan