Uusimmat kuvat

Erästelyä

Ylös ulos ja riistanhoitoon !

Vastuullisuus
Vastuullisuus tarkoittaa metsästäjän vastuuta eläimistä ja ympäristöstä. Vastuullisesti toimiessaan metsästäjä noudattaa lakeja ja säännöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä.

Saaliin kunnioitus ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa vastuullisuutta. Vastuullinen metsästäjä mitoittaa saalismääränsä senhetkisiin riistakantoihin ja noudattaa asetettuja saaliskiintiöitä tai suosituksia.

Metsästykseen käytetään tehokkaita aseita. On tärkeää, että aseita käytetään siten, että toiminta on turvallista eikä itselle tai muille henkilöille tai omaisuudelle aiheudu vaaraa tai vahinkoa.

Metsästyksessä käytetään usein koiria apuna. Vastuullinen metsästäjä pitää huolta koiransa hyvinvoinnista. Riittävä ravinto, lepo ja harjoitus takaavat sen, että koira voi hyvin ja sillä on edellytykset tehdä hyviä riistatöitä.

Metsästyksen hyväksyttävyys yhteiskunnassa riippuu siitä, miten noin 300 000 metsästäjäämme toimii harrastuksessaan. Oikein tehdyillä valinnoilla metsästys säilyy hyväksyttynä osana suomalaista yhteiskuntaa.



Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:90991 kpl

Uutiset

23.4.2018ExtranetLue lisää »20.4.2018SuurpetovahingotLue lisää »12.4.2018MetsästyskoirakokeetLue lisää »10.4.2018Johtokunnan kokousLue lisää »8.4.2018Majavan metsästysLue lisää »

Riistanhoitojaosto   

Olavi Eskelinen (pohjoinen alue)     p. 0400-292 323

Jorma Vilokkinen (läntinen alue)    p. 017–364  9158

Ville Malkki (eteläinen alue)    p. 040–502  5131

Riistapelto ja ruokintapaikka

Riistanruokintaa voi harjoittaa monin tavoin. Osan toimenpiteistä voi suorittaa yksittäinenkin metsästäjä, mutta osassa tarvitaan useamman asiasta kiinnostuneen yhteistyötä, jotta tulokset ovat parhaat mahdolliset. Hyvin järjestetty riistanruokinta onkin kuin palapeli, jonka yksittäisistä osista muodostuu verkosto, jota eläimet voivat hyödyntää tarpeidensa mukaan.

Ruokintapaikka kannattaa ensisijaisesti perustaa alueelle, jonne eläimet luonnollisesti hakeutuvat talveksi. Ruokintapaikalta pitää olla ympäristöön hyvä näkyvyys, kuitenkin niin, että lähellä on suojaa. Näin ruokailevilla eläimillä on paremmat mahdollisuudet havaita esimerkiksi niitä saalistava petoeläin hyvissä ajoin. Ruokintapaikkoja pitää olla alueella riittävästi, jotta yksittäiselle paikalle ei kerry liian suuria eläinmääriä. Näin myös petoeläinten vaikutus pienenee.

Riistanruokinnasta aiheutuvat mahdolliset haitat kannattaa miettiä tarkoin ja pyrkiä löytämään niitä vähentäviä ratkaisuja. Esimerkiksi väärin sijoitettu hirven nuolukivi tai riistapelto voi ohjata hirvieläimiä kulkemaan vilkasliikenteisten teiden yli tai saada ne käyttämään ravinnokseen läheistä taimikkoa tai tuotantokäytössä olevaa peltoa.

Tarjottavien rehujen pitää olla laadultaan hyviä, eli esimerkiksi homehtunutta tai jyrsijöiden saastuttamaa rehua ei saa tarjota ruokintapaikoilla. Lisäksi ruokintapaikoilla tulisi tarjota monipuolista ravintoa, kuten viljoja, juureksia, vihanneksia ja heinää. Yksipuolinen ravinto voi pahimmillaan aikaansaada puutostiloja eläimissä tai vahinkoa lähialueen metsissä eläinten pyrkiessä korjaamaan ravintotasapainoaan.

Ruokintaan voidaan käyttää erilaisia automaatteja tai katoksia, lisäksi maahan ruokkiminen on usein luontevaa. Automaatit ovat oiva apuväline erityisesti viljantarjonnassa, jolloin huoltokerta viikossa usein riittää. Ruokintapaikan sijaitessa talvellakin helposti saavutettavassa paikassa sen kunnossapito ei käy liian työlääksi. Kun säännöllinen ruokinta on aloitettu, on sitä jatkettava, kunnes lumet ovat sulaneet.

Erilaisia ruokinnan toimenpiteitä ja niihin tarvittavat luvat

  • Riistapellon perustaminen  →  lupa maanomistajalta
  • Lehtikerppujen teko ja ruokinta  →  lupa maanomistajalta
  • Pienten hirvieläinten ruokinta ruokintakatoksesta  →  lupa maanomistajalta
  • Haapojen kaato jäniksille  →  lupa maanomistajalta
  • Vesilintujen ruokinta  →  lupa vesialueen omistajalta
  • Nuolukiven laitto metsään  →  lupa maanomistajalta
  • Jänisten ruokinta heinällä  →  lupa maanomistajalta kannattaa kysyä