Riistanhoitojaosto   

Olavi Eskelinen (pohjoinen alue)     p. 0400-292 323

Jorma Vilokkinen (läntinen alue)    p. 017–364  9158

Ville Malkki (eteläinen alue)    p. 040–502  5131

Riistapelto ja ruokintapaikka

Riistanruokintaa voi harjoittaa monin tavoin. Osan toimenpiteistä voi suorittaa yksittäinenkin metsästäjä, mutta osassa tarvitaan useamman asiasta kiinnostuneen yhteistyötä, jotta tulokset ovat parhaat mahdolliset. Hyvin järjestetty riistanruokinta onkin kuin palapeli, jonka yksittäisistä osista muodostuu verkosto, jota eläimet voivat hyödyntää tarpeidensa mukaan.

Ruokintapaikka kannattaa ensisijaisesti perustaa alueelle, jonne eläimet luonnollisesti hakeutuvat talveksi. Ruokintapaikalta pitää olla ympäristöön hyvä näkyvyys, kuitenkin niin, että lähellä on suojaa. Näin ruokailevilla eläimillä on paremmat mahdollisuudet havaita esimerkiksi niitä saalistava petoeläin hyvissä ajoin. Ruokintapaikkoja pitää olla alueella riittävästi, jotta yksittäiselle paikalle ei kerry liian suuria eläinmääriä. Näin myös petoeläinten vaikutus pienenee.

Riistanruokinnasta aiheutuvat mahdolliset haitat kannattaa miettiä tarkoin ja pyrkiä löytämään niitä vähentäviä ratkaisuja. Esimerkiksi väärin sijoitettu hirven nuolukivi tai riistapelto voi ohjata hirvieläimiä kulkemaan vilkasliikenteisten teiden yli tai saada ne käyttämään ravinnokseen läheistä taimikkoa tai tuotantokäytössä olevaa peltoa.

Tarjottavien rehujen pitää olla laadultaan hyviä, eli esimerkiksi homehtunutta tai jyrsijöiden saastuttamaa rehua ei saa tarjota ruokintapaikoilla. Lisäksi ruokintapaikoilla tulisi tarjota monipuolista ravintoa, kuten viljoja, juureksia, vihanneksia ja heinää. Yksipuolinen ravinto voi pahimmillaan aikaansaada puutostiloja eläimissä tai vahinkoa lähialueen metsissä eläinten pyrkiessä korjaamaan ravintotasapainoaan.

Ruokintaan voidaan käyttää erilaisia automaatteja tai katoksia, lisäksi maahan ruokkiminen on usein luontevaa. Automaatit ovat oiva apuväline erityisesti viljantarjonnassa, jolloin huoltokerta viikossa usein riittää. Ruokintapaikan sijaitessa talvellakin helposti saavutettavassa paikassa sen kunnossapito ei käy liian työlääksi. Kun säännöllinen ruokinta on aloitettu, on sitä jatkettava, kunnes lumet ovat sulaneet.

Erilaisia ruokinnan toimenpiteitä ja niihin tarvittavat luvat

  • Riistapellon perustaminen  →  lupa maanomistajalta
  • Lehtikerppujen teko ja ruokinta  →  lupa maanomistajalta
  • Pienten hirvieläinten ruokinta ruokintakatoksesta  →  lupa maanomistajalta
  • Haapojen kaato jäniksille  →  lupa maanomistajalta
  • Vesilintujen ruokinta  →  lupa vesialueen omistajalta
  • Nuolukiven laitto metsään  →  lupa maanomistajalta
  • Jänisten ruokinta heinällä  →  lupa maanomistajalta kannattaa kysyä

On aika suunnitella riistapeltoja

Riistalle tarkoitetut pellot tarjoavat suojaa ja ruokaa sekä ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Kasvivalikoimasta riippuen riistapelloista hyötyvät riistan ja muiden eläinten ohella myös monet hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset.

Riistapelloilla ratkaisut tehdään pääasiassa riistalajeja ajatellen. Peltokanalinnuille ja viljelysalueiden pienriistalle riistapeltojen määrä ja sijainti ovat tärkeämpiä kuin suuret yhtenäiset pinta-alat. Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja.

Riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan

Keväällä on aika ottaa riistapellot mukaan viljelysuunnitelmaan. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä. Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana. Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi.
Monilajikkeiset riistakasvikaistat lisäävät monimuotoisuutta ja reunavyöhykettä. Kukkia sisältävät riista- tai maisemapellot ovat mukavia väriläiskiä maisemassa, ja voivat tarjota merkittävästi mettä mehiläisille hunajantuotantoon.

Maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa hyviä ja usein taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja riistanhoitoon tukikelpoisilla lohkoilla.

-Parhaimmillaan riistapellon perustaminen helpottaa viljelijän työtä ja kustannuksia, Mikko Alhainen Suomen riistakeskukselta kertoo.

Riistapelloiksi soveltuvia viljelykohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet kohteet. Esimerkiksi pienet viljelemättömät metsäpellot voidaan kylvää vaikka heinäkuussa.

Riistapellot kauas vilkasliikenteisistä teistä

Riistapeltojen sijainnilla on merkitystä hirvieläimille. Ne tarvitsevat suurempia riistapeltoa kuin pienriista. Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee perustaa riittävän etäälle vilkasliikenteisistä teistä.

Riistapellot pyritään sijoittamaan mosaiikkimaisesti maisemaan, jolloin eläimillä on sopivasti ravintoa ja suojaa ja liikkuminen kohteiden välillä sujuu luontevasti. Hirvieläinten viihtyessä riistapellossa, ovat ne poissa liikenteestä ja satokasvien lohkoilta

Lisätietoja
Mavi
Kuntien maataloussihteerit
Ympäristökorvauksen sitoumusehdot