joukahainen_logo.jpg


 

 

METSÄSTYS- JA KALASTUSSEURA JOUKAHAINEN RY

 

Koemaastot ja kokeiden ajankohdat alueillamme kaudella 22-23 näet tästä. Tarkistakaa ennen maastoon lähtemistä että kyseisellä alueella ei ole koetta, annetaan kokeiden järjestämiselle rauha! Ilmoitamme mahdollisista muutoksista etusivulla!

!!!Lintukoe 3.12 Suonenjoki: Osmola, Saaristenmäki ja Mäntyharju on peruttu. Alueet ovat seuramme käytössä pienriistametsästykseen!!!

JÄSENMAKSUT ON MAKSETTAVA LASKUSSA ILMENEVÄLLE

METSÄSTÄJÄLIITON KESKITETYLLE JÄSENMAKSUTILILLE

EIKÄ SEURAN TILILLE. TARKISTA TILINRO  !!!!!

ON ILMENNYT TAPAUKSIA ETTÄ JÄSENMAKSULASKU ON MENNYT ROSKAPOSTIIN.

TARKISTA ELLET OLE SAANUT JÄSENMAKSULASKUA !

VIERASMAKSUJA EI MAKSETA JÄSENMAKSULASKUSSA OLEVALLE TILILLE

VAAN SEURAN OMALLE TILILLE FI74 1037 3000 1271 17.

VIESTIKENTTÄÄN:

ISÄNNÄN NIMI, VIERAAN TIEDOT JA METSÄSTYSPÄIVÄ

ISÄNNÄN ON OLTAVA MUKANA METSÄSTYSPÄIVINÄ!

KALASTUSMAKSUT MAKSETAAN  SEURAN  O M A L L E  T I L I L L E !!

Näet kalastussäännöt ja ohjeet maksun suorittamiseen TÄÄLTÄ.

!! Jäsenhakemukset käsitellään vuosittain elokuussa ja valituille ilmoitetaan valituksi tulemisesta. !!

Alueillamme on kaksi luonnonsuojelualuetta. Niiden kartat ja rajoitukset on alla olevien linkkien takana. Tutustu ohjeisiin, ja toimi niiden mukaan!!

Palokankaan LS alue päätös KLIK  ja Palokankaan kartta KLIK

Heranen LS alue päätös KLIK ja Heranen kartta KLIK

Ylläolevien lisäksi Tornator on sopinut perustavansa luonnonsuojelualueen Leppävirran kuntaan tilalle 420:416:3:324 Koivuranta. Kohde sijaitsee Joukahaisen pienriistan vuokra-alueella. Alla olevien linkkien takaa näet tarkat tiedot kuten, alueen kuvaus, suojelun tarkoitus, rajoitukset, sallitut toimenpiteet sekä kartta.

Lyhyesti sanottuna metsästää saa niin kuin ennenkin, mutta tulta ei saa tehdä eikä leiriytyä. Lukekaa liite ja huomioikaa tämä metsästyksessä.

Koivuranta kartta

Koivuranta liite

NELJÄ  ASETURVALLISUUDEN EHDOTONTA SÄÄNTÖÄ

Nämä säännöt pätevät aina ja kaikkialla.

 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja

Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.

2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua

Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1).

3. Pidä sormi pois liipaisimelta

Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä.

4. Ole varma kohteesta

Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.

Eduskunta edellyttää täsmennystä suden metsästystä koskevaan lakiin

17.10.2022 15:06
Eduskunnan täysistunto vei perjantaina susi-kansalaisaloitteen käsittelyn päätökseen.

Eduskunta yhtyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön, jossa ehdotettiin, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla täsmennetään metsästyslain sääntelyä. Siinä sallittaisiin suden metsästys poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.

Täysistunto hyväksyi esityksen äänin 125–17. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli 55 edustajaa. Mietintöä vastaan äänestivät vihreät sekä osa vasemmistoliiton kansanedustajista.

Metsästäjäliitto kiitti jo aiemmin valiokuntaa perinpohjaisesta työstä ja positiivisesta kannanotosta ja on tyytyväinen, että eduskunta selvin luvuin hyväksyi mietinnön.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole kaikkien susien hävittäminen, vaan susikannan laskeminen yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on tutkitusti paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Metsästyksen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.

 

Kun susi hyökkää koiran kimppuun, on metsästäjän päätettävä ampuuko – näin Metsästäjäliitto neuvoo toimimaan tilanteessa

Kun susi hyökkää metsästyskoiran kimppuun, on sen omistajan ratkaistava, puolustaako hän koiraansa ampumalla sutta. Suden luvaton tappaminen tai vahingoittaminen ovat lähtökohtaisesti törkeän metsästysrikoksen perusteita.

Toisaalta ampumiselle voi olla hyväksyttävä syy, kun se on niin kutsuttu pakkotilateko. Kuinka tilanteessa tulisi siis toimia?

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta kertoo, että he käyttävät jäseniään ohjeistaessaan hallitusneuvos sekä varatuomari Ari-Pekka Koiviston ohjetta.

Koivisto on metsästänyt yli 40 vuotta ja pohtinut metsästyksen juridiikkaa metsästäjänä, jahtipäällikkönä, nimismiehenä, syyttäjänä ja rajavartiomiehenä.

Pakkotilateossa puolustaudutaan välitöntä ja pakottavaa vaaraa eli tässä tapauksessa sutta vastaan sekä puolustetaan asiaa eli koiraa, joka on riittävän arvokas etu suhteessa uhrattavaan etuun, ohjeessa kuvaillaan.

Pakkotilateon saa tehdä ainoastaan silloin, kun on vielä jotain puolustettavaa. Jos koira on jo kuollut, ei puolustettavaa enää ole.

Ampujan on pakkotilatekoa tehdessään ajateltava seurauksia. Niitä ovat muun muassa todennäköinen viranomaistutkinta, aseiden takavarikko, pitkä oikeuskäsittely sekä mahdollinen tuomio ja rangaistus.Tapahtumasta on Metsästäjäliiton mukaan ilmoitettava aina viranomaisille. Sattumalta löytyvä kuollut tai haavoittunut susi ei palvele ampujan oikeusturvaa.

Myös metsästysasetus velvoittaa ilmoittamaan haavoittuneesta sudesta viipymättä poliisille.

Tapauksesta riippuen pakkotilateosta seuraava prosessi voi olla lyhyt tai vuosien mittainen.

"Harkitse siis tarkkaan, ennen kuin puristat", liitto ohjeistaa.

Suden ampuminen pakkotilatekona

  • Pakkotilateollakin on seuraukset.
  • Rikoksen arviointi kohdistetaan tekohetkeen.
  • Ilmoita tapahtuneesta aina viranomaisille.
  • Pakkotilaan vetoava löytää itsensä syyteharkinnasta.
  • Tutkinnassa selvitetään pakkotilan olemassaolo.

Miten petojen aiheuttamat koiravahingot korvataan

Suurpetojen aiheuttamien koiravahinkojen takana on usein susi, mutta myös karhu, ilves ja ahma aiheuttavat vahinkoja. Useimmiten korvausta haetaan kuolleesta koirasta, mutta eläinlääkärikulujakin voidaan korvata.

TEKSTI Jaakko Alalantela ja Harri Norberg KUVA Jaakko Alalantela

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa. Koiria koskee erityisesti lain 12 §. Siinä on todettu olosuhteet, joissa suurpedon koiralle aiheuttama vahinko voidaan korvata. Kyseisen pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vahinko voidaan korvata, jos vahingon sattuessa koira on ollut valvotuissa olosuhteissa omistajan tai haltijan pihassa, puutarhassa tai muutoin sille tarkoitetussa paikassa.

Metsästystilanteissa tulkitaan 12 § 1 momentin 2 kohtaa. Siinä todetaan vahingon voivan olla korvattavissa, jos vahingon sattuessa koiraa on metsästysmuoto huomioon ottaen käytetty valvotuissa olosuhteissa metsästykseen tai siihen verrattavaan tehtävään.

Tapauksissa, joissa pyynnin kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle vahinkoa, ei korvausta makseta.

Koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa

Korvattavat arvot säädetään maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetuksella. Perusarvo puhdasrotuisella koiralla on 1 600 euroa ja sekarotuisella koiralla 800 euroa.

Perusarvoon lisätään 2 500 euroa, mikäli vähintään 1½-vuotiaan koiran katsotaan olevan koulutettu metsästyskoiraksi tai muuksi käyttökoiraksi. Hyväksytty luonnetestitulos lisää arvoa 200 eurolla ja tehty terveystutkimus 500 eurolla.

Koiran saavuttamat koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa. Esimerkiksi käyttövalionarvo lisää korvausta 3 000 eurolla ja muotovalionarvo 1 600 eurolla. Lisäksi kansainvälinen käyttö- tai muotovalionarvo lisää korvattavaa arvoa 1 000 eurolla. Jos koira ei ole saavuttanut käyttö- tai muotovalion arvoa, mutta on saavuttanut rotukohtaisen koemuodon palkinnon, voi se lisätä arvoa 500 euroa per hyväksytty suoritus (tuloksista huomioidaan enintään neljä). Näyttelytulosten perusteella saavutettu tulos lisää arvoa 100–900 eurolla.

Tarkat eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot on säädetty MMM:n asetuksessa (834/2018).

Jos koira selviää suurpedon hyökkäyksestä ja tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, voidaan korvausarvon ylittäessä 170 euroa korvata kaikki suurpedon hyökkäyksestä aiheutuneet hoitokulut täysimääräisesti. Mikäli vahingon kärsijä saa korvausta vakuutuksen tai muun lainsäädännön perusteella, vähennetään se valtion korvaamasta arvosta.

Esimerkkejä koirien korvausarvoista

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, ei koe- tai näyttelytulosta: 4 100 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI KVA, näyttelystä ERI: 7 300 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI K & MVA, terveystutkimus: 9 200 euroa

Rekisteritodistus on tärkein dokumentti

Kuhmon maaseutusihteeri Susanna Eskola kertoo koiran arvon määrityksestä.

– Perusarvo korvauksessa lähtee liikkeelle siitä, onko koira puhdas- vai sekarotuinen. Tärkein esitettävä dokumentti on rekisteritodistus, jonka avulla koiran tiedot voidaan tarkistaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Siellä näkyvät niin näyttely-, terveys- kuin koetuloksetkin.

Vaikka tulokset löytyvät jalostustietojärjestelmästä, Eskola kehottaa laittamaan niistä kopiot korvaushakemuksen liitteeksi. Loukkaantumistapauksissa tarvitaan kuitit ja eläinlääkärin käyntikertomus, jossa todetaan vammojen olevan suurpedon aiheuttamia.

– Myös ostettujen lääkkeiden ja tarvikkeiden tarve tulee ilmetä käyntikertomuksesta, Eskola tarkentaa.

Korvaukset saa nykyisin nopeasti

Keskimäärin kuolleesta koirasta korvattiin vuonna 2020 noin 4 500 euroa, kun loukkaantuneen koiran eläinlääkinnällisten hoitokulujen korvaus oli noin 300 euroa. Mikäli koira kuolee tai joudutaan lopettamaan eläinlääkärin hoidosta huolimatta, voidaan omistajalle korvata sekä eläinlääkärikulut että kuolleen koiran arvo.

Kennelliiton hallituksen jäsen Esa Kukkosen mukaan suurpetojen aiheuttamat koiravahingot korvataan nykyään nopeasti.

– Tyypillisesti maksatukset tapahtuvat alle kahdessa kuukaudessa. Parannus aikaisempaan on merkittävä.

Kukkonen toteaa myös, että korvaussummat ovat olleet asetuksessa määritetyn mukaisia.

– Korvaussumma kasvaa merkittävästi silloin, kun koiralla on rekisteröityjä saavutuksia näyttelyistä ja kokeista. Toisaalta jokainen yksittäinenkin vahinko on liikaa, eikä mikään rahasumma korvaa metsästyskaverin menetystä.

Kukkonen viittaa riistavahinkolain muutokseen keväällä 2019, jota ennen korvaukset kaikista suurpetojen aiheuttamista vahingoista maksettiin vasta vahingon tapahtumista seuraavan vuoden keväällä.

Lisäksi korvaukset maksettiin täysimääräisinä vain, jos valtion talousarviossa korvauksiin varatut määrärahat tähän riittivät. Vuodesta 2020 lähtien suurpetojen aiheuttamat eläin- tai irtaimistovahingot on korvattu heti ja täysimääräisenä maastotarkastuksen teon ja korvaushakemuksen käsittelyn jälkeen.

Hoida metsästysasiat Oma riistassa

Oma riista -verkkopalvelu on monipuolinen työkalu, jonka kautta voi tarkistaa omat tietonsa, ladata kuluvan metsästyskauden riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen tai tulostaa metsästyskortin.

Jokaisen metsästäjän kannattaa ottaa käyttöönsä ilmainen Oma riista -palvelu.

Oma riista -verkkopalvelu toimii osoitteessa oma.riista.fi. Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitset suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron.

Ilmaisen Oma riista -mobiilisovelluksen voi ladata uusimpiin Android ja IOS älypuhelimiin.

Lataamalla puhelimeen Oma riista-mobiilisovelluksen saa käyttöönsä sähköisen metsästyskortin, joka on kaikissa tilanteissa yhtä pätevä kuin paperinen kortti.

Lue lisää Oma riista -palvelusta.

Oma riista neuvonta

Puhelin 029 431 2111 (arkisin klo 12–16)

Sähköposti oma@riista.fi