joukahainen_logo.jpg


 

 

METSÄSTYS- JA KALASTUSSEURA JOUKAHAINEN RY

Syystiedotteen 2021 pääset lukemaan tästä!

Seuramme alueilla kaudella 2021-2022 järjestettävät koirakokeet näet tästä! Huomioitava metsästettäessä ja liikuttaessa alueilla kyseisinä ajankohtina!

VIEREMÄN MARTTISENJÄRVI - ROTIMOJÄRVI ALUEELLA LIIKKUU 7  SUDEN LAUMA !

JÄSENMAKSU ON MAKSETTAVA ENNEN METSÄLLE MENOA.

TARKISTA OLETKO MAKSANUT !

MAKSAMATTOMUUS AIHEUTTAA SEURASTA EROTTAMISEN.

 

JÄSENMAKSUT ON MAKSETTAVA LASKUSSA ILMENEVÄLLE

METSÄSTÄJÄLIITON KESKITETYLLE JÄSENMAKSUTILILLE

EIKÄ SEURAN TILILLE. TARKISTA TILINRO  !!!!!

ON ILMENNYT TAPAUKSIA ETTÄ JÄSENMAKSULASKU ON MENNYT ROSKAPOSTIIN.

TARKISTA ELLET OLE SAANUT JÄSENMAKSULASKUA !

VIERASMAKSUJA EI MAKSETA JÄSENMAKSULASKUSSA OLEVALLE TILILLE

VAAN SEURAN OMALLE TILILLE FI74 1037 3000 1271 17.

VIESTIKENTTÄÄN

ISÄNNÄN NIMI, VIERAAN TIEDOT JA METSÄSTYSPÄIVÄ

ISÄNNÄN ON OLTAVA MUKANA METSÄSTYSPÄIVINÄ !

KALASTUSMAKSUT MAKSETAAN SEURAN  O M A L L E  T I L I L L E  !!!

JÄSENHAKEMUKSET KÄSITELLÄÄN VUOSITTAIN ELOKUUSSA JA VALITUILLE ILMOITETAAN VALITUKSI TULEMISESTA.

SUSI KUVAUTTI ITSENSÄ SEURAMME ALUEELLA VIEREMÄ/POHJOINEN

4  ASETURVALLISUUDEN EHDOTONTA SÄÄNTÖÄ

Nämä säännöt pätevät aina ja kaikkialla.

 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja

Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.

2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua

Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1).

3. Pidä sormi pois liipaisimelta

Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä.

4. Ole varma kohteesta

Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.

Kun susi hyökkää koiran kimppuun, on metsästäjän päätettävä ampuuko – näin Metsästäjäliitto neuvoo toimimaan tilanteessa

Ampujan on pakkotilatekoakin tehdessään ajateltava seurauksia.
JUHA HARJU
Pakkotilateon saa tehdä ainoastaan silloin, kun on vielä jotain puolustettavaa. Jos koira on jo kuollut, ei puolustettavaa enää ole.
Pakkotilateon saa tehdä ainoastaan silloin, kun on vielä jotain puolustettavaa. Jos koira on jo kuollut, ei puolustettavaa enää ole.

Kun susi hyökkää metsästyskoiran kimppuun, on sen omistajan ratkaistava, puolustaako hän koiraansa ampumalla sutta. Suden luvaton tappaminen tai vahingoittaminen ovat lähtökohtaisesti törkeän metsästysrikoksen perusteita.

Toisaalta ampumiselle voi olla hyväksyttävä syy, kun se on niin kutsuttu pakkotilateko. Kuinka tilanteessa tulisi siis toimia?

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta kertoo, että he käyttävät jäseniään ohjeistaessaan hallitusneuvos sekä varatuomari Ari-Pekka Koiviston ohjetta.

Koivisto on metsästänyt yli 40 vuotta ja pohtinut metsästyksen juridiikkaa metsästäjänä, jahtipäällikkönä, nimismiehenä, syyttäjänä ja rajavartiomiehenä.

Pakkotilateossa puolustaudutaan välitöntä ja pakottavaa vaaraa eli tässä tapauksessa sutta vastaan sekä puolustetaan asiaa eli koiraa, joka on riittävän arvokas etu suhteessa uhrattavaan etuun, ohjeessa kuvaillaan.

Pakkotilateon saa tehdä ainoastaan silloin, kun on vielä jotain puolustettavaa. Jos koira on jo kuollut, ei puolustettavaa enää ole.

Ampujan on pakkotilatekoa tehdessään ajateltava seurauksia. Niitä ovat muun muassa todennäköinen viranomaistutkinta, aseiden takavarikko, pitkä oikeuskäsittely sekä mahdollinen tuomio ja rangaistus.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tapahtumasta on Metsästäjäliiton mukaan ilmoitettava aina viranomaisille. Sattumalta löytyvä kuollut tai haavoittunut susi ei palvele ampujan oikeusturvaa.

Myös metsästysasetus velvoittaa ilmoittamaan haavoittuneesta sudesta viipymättä poliisille.

Tapauksesta riippuen pakkotilateosta seuraava prosessi voi olla lyhyt tai vuosien mittainen.

"Harkitse siis tarkkaan, ennen kuin puristat", liitto ohjeistaa.

Lue myös:

Metsästyskoiran kimppuun hyökännyt susi ammuttiin tänään Lieksassa – poliisi aloitti esitutkinnan

Miksi poliisi epäilee metsästäjää törkeästä metsästysrikoksesta, kun tämä suojelee koiraansa ampumalla hyökkäävän suden?

Suden ampuminen pakkotilatekona

  • Pakkotilateollakin on seuraukset.
  • Rikoksen arviointi kohdistetaan tekohetkeen.
  • Ilmoita tapahtuneesta aina viranomaisille.
  • Pakkotilaan vetoava löytää itsensä syyteharkinnasta.
  • Tutkinnassa selvitetään pakkotilan olemassaolo.

Metsästyskausi lähestyy – turvallisuutta ampumaradalta

Elokuussa alkaa uusi metsästysvuosi, joten metsästäjien on viimeistään nyt syytä kaivaa aseet kaapista ja suunnata ampumaradalle.  Harjoitellessa myös turvallisen aseenkäsittelyn rutiini vahvistuu.

Muutama ratareissu on tarpeen kaikille metsästäjille. Haulikolla osuminen perustuu pitkälti lihasmuistiin ja rutiiniin, jotka kaipaavat tauon jälkeen herättelyä. Kiväärillä osuminen puolestaan vaatii puhtaan laukaisun harjoittelua, jotta metsästystilanteessa ei tule nykäistyä. Samalla varmistutaan kiväärin oikeasta kohdistuksesta. Ja mikä tärkeintä, rata-ammunta palauttaa mieleen aseen oikean ja turvallisen käsittelyn, jotka ovat jokaisen metsästäjän ykkösasia.

Juuri metsästäjätutkinnon suorittaneiden tai vähän ampumakokemusta omaavien kannattaa hakeutua Metsästysammunnan ABC -koulutukseen. Kurssin sisältö ja koulutuskalenteri löytyvät osoitteesta metsastajaliitto.fi/metsastajalle/metsastysammunnan-abc (Metsästäjäliitto)

Koronan vuoksi vuonna 2020 annettu poikkeuslaki, joka jatkoi ampumakoesuoritusten voimassaoloa vuodella, päättyy 31.7.2021. Metsästäjän onkin syytä tarkistaa oman ampumakokeensa voimassaolo. Jos sen voimassaolo on päättynyt tai se päättyy tulevan metsästyskauden aikana, kannattaa ampumakokeessa käydä mahdollisimman hyvissä ajoin. Tulevalle syksylle on odotettavissa ruuhkia, koska ampumakokeen joutunee suorittamaan kaksinkertainen määrä metsästäjiä tavanomaiseen vuoteen verrattuna. Ampumakokeiden suorituspaikat ja -ajankohdat.

Lisätietoja

Mikkola, Marko

  • Erikoissuunnittelija
  • Metsästäjäpalvelut
  • 029 431 2282
  • marko.mikkola@riista.fi

 

Miten petojen aiheuttamat koiravahingot korvataan

Suurpetojen aiheuttamien koiravahinkojen takana on usein susi, mutta myös karhu, ilves ja ahma aiheuttavat vahinkoja. Useimmiten korvausta haetaan kuolleesta koirasta, mutta eläinlääkärikulujakin voidaan korvata.

TEKSTI Jaakko Alalantela ja Harri Norberg KUVA Jaakko Alalantela

JULKAISTU10.5.2021

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa. Koiria koskee erityisesti lain 12 §. Siinä on todettu olosuhteet, joissa suurpedon koiralle aiheuttama vahinko voidaan korvata. Kyseisen pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vahinko voidaan korvata, jos vahingon sattuessa koira on ollut valvotuissa olosuhteissa omistajan tai haltijan pihassa, puutarhassa tai muutoin sille tarkoitetussa paikassa.

Metsästystilanteissa tulkitaan 12 § 1 momentin 2 kohtaa. Siinä todetaan vahingon voivan olla korvattavissa, jos vahingon sattuessa koiraa on metsästysmuoto huomioon ottaen käytetty valvotuissa olosuhteissa metsästykseen tai siihen verrattavaan tehtävään.

Tapauksissa, joissa pyynnin kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle vahinkoa, ei korvausta makseta.

Koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa

Korvattavat arvot säädetään maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetuksella. Perusarvo puhdasrotuisella koiralla on 1 600 euroa ja sekarotuisella koiralla 800 euroa.

Perusarvoon lisätään 2 500 euroa, mikäli vähintään 1½-vuotiaan koiran katsotaan olevan koulutettu metsästyskoiraksi tai muuksi käyttökoiraksi. Hyväksytty luonnetestitulos lisää arvoa 200 eurolla ja tehty terveystutkimus 500 eurolla.

Koiran saavuttamat koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa. Esimerkiksi käyttövalionarvo lisää korvausta 3 000 eurolla ja muotovalionarvo 1 600 eurolla. Lisäksi kansainvälinen käyttö- tai muotovalionarvo lisää korvattavaa arvoa 1 000 eurolla. Jos koira ei ole saavuttanut käyttö- tai muotovalion arvoa, mutta on saavuttanut rotukohtaisen koemuodon palkinnon, voi se lisätä arvoa 500 euroa per hyväksytty suoritus (tuloksista huomioidaan enintään neljä). Näyttelytulosten perusteella saavutettu tulos lisää arvoa 100–900 eurolla.

Tarkat eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot on säädetty MMM:n asetuksessa (834/2018).

Jos koira selviää suurpedon hyökkäyksestä ja tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, voidaan korvausarvon ylittäessä 170 euroa korvata kaikki suurpedon hyökkäyksestä aiheutuneet hoitokulut täysimääräisesti. Mikäli vahingon kärsijä saa korvausta vakuutuksen tai muun lainsäädännön perusteella, vähennetään se valtion korvaamasta arvosta.

Esimerkkejä koirien korvausarvoista

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, ei koe- tai näyttelytulosta: 4 100 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI KVA, näyttelystä ERI: 7 300 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI K & MVA, terveystutkimus: 9 200 euroa

Rekisteritodistus on tärkein dokumentti

Kuhmon maaseutusihteeri Susanna Eskola kertoo koiran arvon määrityksestä.

– Perusarvo korvauksessa lähtee liikkeelle siitä, onko koira puhdas- vai sekarotuinen. Tärkein esitettävä dokumentti on rekisteritodistus, jonka avulla koiran tiedot voidaan tarkistaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Siellä näkyvät niin näyttely-, terveys- kuin koetuloksetkin.

Vaikka tulokset löytyvät jalostustietojärjestelmästä, Eskola kehottaa laittamaan niistä kopiot korvaushakemuksen liitteeksi. Loukkaantumistapauksissa tarvitaan kuitit ja eläinlääkärin käyntikertomus, jossa todetaan vammojen olevan suurpedon aiheuttamia.

– Myös ostettujen lääkkeiden ja tarvikkeiden tarve tulee ilmetä käyntikertomuksesta, Eskola tarkentaa.

Korvaukset saa nykyisin nopeasti

Keskimäärin kuolleesta koirasta korvattiin vuonna 2020 noin 4 500 euroa, kun loukkaantuneen koiran eläinlääkinnällisten hoitokulujen korvaus oli noin 300 euroa. Mikäli koira kuolee tai joudutaan lopettamaan eläinlääkärin hoidosta huolimatta, voidaan omistajalle korvata sekä eläinlääkärikulut että kuolleen koiran arvo.

Kennelliiton hallituksen jäsen Esa Kukkosen mukaan suurpetojen aiheuttamat koiravahingot korvataan nykyään nopeasti.

– Tyypillisesti maksatukset tapahtuvat alle kahdessa kuukaudessa. Parannus aikaisempaan on merkittävä.

Kukkonen toteaa myös, että korvaussummat ovat olleet asetuksessa määritetyn mukaisia.

– Korvaussumma kasvaa merkittävästi silloin, kun koiralla on rekisteröityjä saavutuksia näyttelyistä ja kokeista. Toisaalta jokainen yksittäinenkin vahinko on liikaa, eikä mikään rahasumma korvaa metsästyskaverin menetystä.

Kukkonen viittaa riistavahinkolain muutokseen keväällä 2019, jota ennen korvaukset kaikista suurpetojen aiheuttamista vahingoista maksettiin vasta vahingon tapahtumista seuraavan vuoden keväällä.

Lisäksi korvaukset maksettiin täysimääräisinä vain, jos valtion talousarviossa korvauksiin varatut määrärahat tähän riittivät. Vuodesta 2020 lähtien suurpetojen aiheuttamat eläin- tai irtaimistovahingot on korvattu heti ja täysimääräisenä maastotarkastuksen teon ja korvaushakemuksen käsittelyn jälkeen.

Tiedot perustuvat 24.3.2021 riistavahinkorekisteristä saatuihin tietoihin. Tilastoissa on huomioitu kuolleet ja loukkaantuneet koirat. Karhun ja ahman aiheuttamissa vahinkotapauksissa koira lähes aina kuoli. Suden aiheuttamissa korvatuissa vahingoissa noin 80 prosentissa koira kuoli. Ilveksen aiheuttamissa koiravahingoissa puolestaan yli puolet koirista jäi henkiin.

 

Korona-ohjeita

Ohjeita koronan leviämisen ehkäisemiseksi.

Suomen Metsästäjäliitto on laatinut suosituksia/ohjeistuksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Suositukset koskevat mm. kokousten järjestämistä. 

Aineistoa päivitetään ja tarkennetaan muuttuvien ohjeistusten mukaisesti. 

Yleisohjeistus COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

  • Pidä ainakin 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.
  • Älä kättele
  • Huolehdi käsi- ja yskimishygieniasta. Pese käsiäsi usein vähintään 20 sekunnin ajan vedellä ja saippualla. Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina heti roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
  • Käytä kasvomaskia, kun et voi pitää etäisyyttä.
  • Lataa Koronavilkku-sovellus.
  • On tärkeää, että menet koronatestiin, jos sinulla on lieviäkään koronavirustartuntaan sopivia oireita.

  • Jos saat oireita, mene koronatestiin ja pysy muuten kotona.
  • Katso oman kuntasi verkkosivuilta ohjeet ajanvaraukseen.  
     
  • Usein kysyttyjä kysymyksiä koronasta AVI:n sivuilta:
    https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta
  • THL:n ohjeet ja tiedot koronasta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

Metsästäjäliiton ohjeita eri tilanteisiin

Metsästysseuroille päivitetty 4.1.21 (pdf)

Yhdistysten kokousten pito päivitetty 13.1. (pdf)

Nuorisoleirien järjestäjille päivitetty 9.2. (pdf)

Ampumakoulutusten järjestäjille päivitetty (päivitetty 1.6.20) (pdf)

Ampumaradan käyttäjille  (pdf)

Metsästysampumakilpailuiden järjestäjille  (27.5.20)(pdf)

Ohjeistus_Lajikohtaiset tarkennukset.pdf (pdf)

Lue myös:
Riistakeskuksen ohjeet ampumakokeisiin ja metsästäjätutkintoihin osallistuville poikkeusaikana

Metsästäjäliitto ja MTK: Hirvipeijaisten järjestämistä tulee välttää koronariskin vuoksi (6.10.)

Hoida metsästysasiat Oma riistassa

Oma riista -verkkopalvelu on monipuolinen työkalu, jonka kautta voi tarkistaa omat tietonsa, ladata kuluvan metsästyskauden riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen tai tulostaa metsästyskortin.

JULKAISTU13.7.2020

Jokaisen metsästäjän kannattaa ottaa käyttöönsä ilmainen Oma riista -palvelu.

Oma riista -verkkopalvelu toimii osoitteessa oma.riista.fi. Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitset suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron.

Ilmaisen Oma riista -mobiilisovelluksen voi ladata uusimpiin Android ja IOS älypuhelimiin.

Lataamalla puhelimeen Oma riista-mobiilisovelluksen saa käyttöönsä sähköisen metsästyskortin, joka on kaikissa tilanteissa yhtä pätevä kuin paperinen kortti.

Lue lisää Oma riista -palvelusta.

Oma riista neuvonta

Puhelin 029 431 2111 (arkisin klo 12–16)

Sähköposti oma@riista.fi

Ilmoitus Iuonnonsuojelualueen perustamisesta metsästysalueellemme !

Seuramme Tornator Oyj:ltä vuokraamalle kiinteistölle kunta Kuopio tila Sorsasalo Rno 24:0 (476-404-24-0) on perustettu Metso /Liito-orava suojelualue (5,8 ha).
Suojelupäätöksen mukaisesti alueella on metsästys edelleen sallittu, mutta toiminnassa pitää ottaa huomioon suojelupäätöksen määräykset.

Alue sijoittuu vesistön Suuri-Herasen eteläpäätyyn. 

I  Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty

- metsän hakkaaminen ja puuston vahingoittaminen sekä muu kasvien tai kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen

- selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hatyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämista varten

- ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen.

- maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen

- rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen

- moottoriajoneuvolla liikkuminen

- samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

II Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä on sallittu:

- marjojen ja hyötysienien kerääminen

- lainmukainen metsästys

- vieraslajiasetuksen mukaisen lajin tai ELY-keskuksen haitalliseksi toteaman lajin poistaminen alueelta

- tietä tai sähkölinjaa vaarantavien yksittäisten puiden poistaminen

- tien peruskorjaus

Lisätietoja: Tuomo Haakana, 050-5211257, tuomo.haakana@tornator.fi

nimeton.jpg