Uusimmat kuvat

Erästelyä

Ylös ulos ja riistanhoitoon !

Vastuullisuus
Vastuullisuus tarkoittaa metsästäjän vastuuta eläimistä ja ympäristöstä. Vastuullisesti toimiessaan metsästäjä noudattaa lakeja ja säännöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä.

Saaliin kunnioitus ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa vastuullisuutta. Vastuullinen metsästäjä mitoittaa saalismääränsä senhetkisiin riistakantoihin ja noudattaa asetettuja saaliskiintiöitä tai suosituksia.

Metsästykseen käytetään tehokkaita aseita. On tärkeää, että aseita käytetään siten, että toiminta on turvallista eikä itselle tai muille henkilöille tai omaisuudelle aiheudu vaaraa tai vahinkoa.

Metsästyksessä käytetään usein koiria apuna. Vastuullinen metsästäjä pitää huolta koiransa hyvinvoinnista. Riittävä ravinto, lepo ja harjoitus takaavat sen, että koira voi hyvin ja sillä on edellytykset tehdä hyviä riistatöitä.

Metsästyksen hyväksyttävyys yhteiskunnassa riippuu siitä, miten noin 300 000 metsästäjäämme toimii harrastuksessaan. Oikein tehdyillä valinnoilla metsästys säilyy hyväksyttynä osana suomalaista yhteiskuntaa.



Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:101185 kpl

Uutiset

31.10.2018Riistan ruokinta jatkuu yli talvenLue lisää »22.10.2018Susi jäi rekan alle Kajaanissa - poliisi lopetti eläimenLue lisää »22.10.2018Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä: Erätalous nostettava kansallisiin ohjelmiinLue lisää »6.10.2018Karhunmetsästys itäisellä poronhoitoalueella on päättynytLue lisää »6.10.2018Sudenhoitosuunnitelman päivitystyö alkoi ydinkysymysten kartoittamisellaLue lisää »


joukahainen_logo.jpg


 

 

METSÄSTYS- JA

KALASTUSSEURA JOUKAHAINEN RY

MIKÄLI SINULLA ON HYVIÄ ERÄ/METSÄSTYS AIHEISIA VALOKUVIA

TAI JOTAIN MUUTA SEURAAMME LIITTYVÄÄ TIEDOTETTAVAA

JOITA HALUAISIT JULKAISTAVAN SEURAN SIVUILLA NIIN

LÄHETÄ NE SIVUJEN YLLÄPITÄJILLE:

antti.pesonen@pp.inet.fi ja talaskarhu@gmail.com

Ylläpitäjä pidättää oikeuden olla julkaisematta kuvia.

Tervastulet syttyvät Maaningan kasinolla la 15.12.2018 klo 15.00.

- maukkaat nokipannukahvit tervastulilla klo 14:00

- tervastulimakkarat myy Maaningan peruskoulujen vanhempainyhdistys. Varaa mukaan kolikoita.

 

Suomen susireservaatti on itärajan kunnissa

Tilanne susien osalta on hyvin hälyttävä Suomen itärajalla. Ei ole ollut vuosikymmeniin niin paljon susihavaintoja kuin tällä hetkellä. Sudet esiintyvät 3–6 suden laumoissa tullen aivan kaupunkien keskusta-alueelle.

Hirvenmetsästys on jo lopetettu, koska hirviä ei ole jahtimailla eikä koirilla metsästys ei tule kysymykseen. Lieksaan annettiin vain pieni määrä pyyntilupia tälle syksylle, mutta niistäkin on vielä lähes puolet saamatta. Hirviä ei kerta kaikkiaan ole, kun sudet ovat ne syöneet.

Ihmiset ovat jo tottuneet näihin eläimiin, jotka rajoittavat elämistä hyvin paljon. ­Kukaan ei laita lastaan pimeässä kulkemaan koulumatkojaan, vaan heidät viedään omilla autoilla pysäkeille tai kouluun saakka. Koirat on pantava yöksi lukkojen taakse, ettei vahinkoa pääse tapahtumaan.

Onko tämä enää lainkaan normaalia elämää, jonka takuuksi on säädetty Suomen perustuslaki? Lain tarkoitus on yhdenvertaisen elämisen tarjoaminen kaikille kansalaisille koko Suomen alueella.

Olemmeko täällä Suomen raja-alueilla vähemmän arvoisia ihmisiä, kun meidän on pärjättävä täällä omin neuvoin ilman mitään meille tarjottua turvaa susia vastaan? Tätä asiaa monet ihmettelevät. Mitään ymmärrystä emme ole saaneet valtiovallan puolelta, vaikka nämä ongelmat on tiedostettu.

Luke on suuressa viisaudessaan väittänyt meitä muunnetun tiedon levittäjiksi, vaikka varmuudella on todettu näiden eläinten tulleen tänne Venäjän Karjalasta. Sudet ovat siirtyneet koko ajan Suomen sisämaahan päin ja verottaneet hirvikantoja.

Tämä tilanne leviää vähitellen kuin muste imupaperiin. Ilomantsi on nyt ollut jo kolme vuotta hirvien rauhoitus­alueena ja ensi syksystä lähtien myös Lieksa tulee mukaan. Kukahan mahtaa olla syyllinen tilanteeseen?

Annettu neuvo on surkuhupaisa. Yöllä susien käynti ei aiheuta mitään toimenpiteitä ja päivällä pihaan tulleet sudet on sopivalla tavalla karkotettava pois. Jos tämä toistuu useampia kertoja, voi poliisi antaa poistamisluvan.

Kun tuohon pisteeseen päästään, niin susi tai sudet ovat ehtineet tehdä jo pahoja tuhojaan. Eihän tällainen ole enää lähelläkään normaalia elämää, jos on elettävä suden ehdoilla. Mikä neuvoksi? Susi ei ole enää uhanalainen eläin, joten niiden lukumäärää on pienennettävä.

VEIKKO HAKKARAINEN

Lieksa

Hirven verotusennuste reaaliaikaan

Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus tarjoavat hirven metsästäjille reaaliaikaisen verotusennusteen Oma riista -palvelussa. Tavoitteena on auttaa hirvitalousalueiden loppukauden metsästyksen ohjaamista. Verotusennuste päivittyy kerran vuorokaudessa hirven metsästyskauden loppuun saakka.

Ennuste perustuu metsästäjien Oma riista -palvelun avulla keräämään hirvihavainto- ja saalisaineistoon.

Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa

Luken kehittämä susikannan ennustemalli ensimmäistä kertaa käytössä – kuvaa kannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen

Luonnonvarakeskus (Luke) julkistaa vuosittain kesäkuun alussa Tassu-havaintoihin, pannoitettujen susien liikkeisiin ja DNA-näytteisiin perustuvan suden kanta-arvion, joka kuvaa maaliskuun susitilannetta. Susikanta vaihtelee kuitenkin merkittävästi vuoden mittaan, minkä vuoksi Lukessa on nyt kehitetty ennustemalli kannan koon ja rakenteen vaihtelun arviointia varten.

Susikannan koossa ja rakenteessa tapahtuu vuoden mittaan muutoksia. Kanta kasvaa keväällä pentujen syntyessä, mutta lähtee heti kesän alussa jälleen laskuun muun muassa luonnollisen kuolleisuuden johdosta. Laumoistaan lähteneet edellisen vuoden pennut jättävät keväällä synnyinlaumansa ja voivat sen jälkeen liikkua käytännössä koko Suomen alueella paria ja sopivaa reviirialuetta etsiessään. Todennäköisimmin uudet reviirialueet löytyvät kuitenkin jo olemassa olevien reviirikeskittymien liepeiltä. Parien määrä kasvaa kohti syksyä samalla, kun yksin vaeltavien susien määrä vähenee.

Ennustemalli perustuu suden biologiaan ja tietokonesimulaatioon, joka kuvaa parien lisääntymismenestystä, laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä ja kuolevuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Tietokonesimulaatio on kehitetty kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon ja pantasusiaineistojen pohjalta. Pentutuoton vaihtelu pohjautuu Suomessa ja Ruotsissa kertyneeseen pantasusiaineistoon. Kuolevuusarviot perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, pantasusiaineistoon sekä Suomen susikannan aikaisempaan vaihteluun. Laumasta erkaantumisen ajoittuminen, susien liikkumisnopeus ja reviirien keskimääräinen koko pohjautuvat kotimaiseen pantasusiaineistoon.

Syksyn susikanta tyypillisesti maaliskuun kantaa suurempi

Mallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Pennut muodostavat noin puolet marraskuun susikannasta.  Susikannan kasvu on ajankohtaan nähden luonnollista.

– Susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311 (kuva 1), ja kannan painopiste on läntisessä Suomessa (kuva 2, kaikki sudet). Viiden prosentin todennäköisyydellä susia on enemmän kuin 311 ja vastaavasti samalla todennäköisyydellä vähemmän kuin 228, kertoo mallin kehitystyöstä vastannut erikoistutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Kun syksyn 2018 ennustetta verrataan mallin tuottamaan takautuvaan ennusteeseen syksylle 2017 (213–273), arvioiden suuruudessa ei kuitenkaan ole merkittävää eroa. Kanta kääntyy tyypillisesti talven tullessa jyrkempään laskuun, koska sekä ihmisen aiheuttama että luonnollinen kuolevuus ovat lumipeitteisissä maissa silloin suurempia kuin sulan maan aikana.

Uusia reviirejä odotettavissa Länsi-Suomeen

Ennusteen mukaan suurin osa uusien susiparien reviireistä muodostuu Länsi-Suomeen, lähelle olemassa olevien laumojen ja parien reviirejä (kuva 2). Parien määrä kasvaa lisäksi syksyä kohti samalla, kun yksin vaeltavien susi määrä vähenee.

– Arviota susikannan kehityksestä ja alueellisesta sijoittumisesta voidaan hyödyntää riistahallinnossa esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisyn kohdentamisessa sekä sutta koskevan tiedon jakamisessa paikallisille asukkaille, kertoo riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus kehittää mallia. Menetelmää kehitetään muun muassa siten, että loppuvuoden ennusteessa voitaisiin huomioida pantasusien lisäksi myös maaliskuun jälkeen kertyneet Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot.

 

 

Reaaliaikainen hirven verotusennuste julkaistu

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus tarjoavat hirven metsästäjille reaaliaikaisen verotusennusteen Oma riista -palvelussa. Tavoitteena on auttaa hirvitalousalueiden loppukauden metsästyksen ohjaamista. Verotusennuste päivittyy kerran vuorokaudessa hirven metsästyskauden loppuun saakka. Ennuste perustuu metsästäjien Oma riista -palvelun avulla keräämään hirvihavainto- ja saalisaineistoon.

Hirvitalousalueilla, joiden seurueet ovat metsästyksen yhteydessä kirjanneet hirvihavaintotietoja vähintään 60 prosentin kattavuudella, on laadittu laskennallinen verotusennuste. Metsästysseurat ja seurueet voivat ennusteen avulla tarkastella jahdin edistymistä hirvitalousalueella ja suunnata metsästystä tarvittavalla tavalla asetettujen kantatavoitteiden saavuttamiseksi. Ennustetta voidaan käyttää esimerkiksi harkittaessa niin sanottujen pankkilupien käyttöä.

Ennusteessa annetaan laskentahetkellä vallitseva tilanne ja hahmotellaan karkeasti, miten hirvikannan tiheys ja ensi vuoden aikuiskannan lehmä/sonni-suhde tulisivat kehittymään, jos noudatetaan verotussuunnitelmaa jahtikauden loppuun asti.

Ennuste päivittyy kerran vuorokaudessa jahtikauden loppuun saakka. Ilmoitetut saaliit ja havainnot vaikuttavat kirjauspäivää seuraavan päivän ennusteeseen.

-Merkittäviä muutoksia on odotettavissa viikonloppujen jälkeen, kun järjestelmään kirjataan suuri määrä uutta tietoa, erikoistutkija Jyrki Pusenius.

Ennuste löytyy Oma riista -palvelusta hirveä metsästäville seuroille ja seurueille. Ennusteeseen on liitetty tulkintaohjeita ja muita lisätietoja. Ennuste julkaistaan myös kaikille avoimessa riistahavainnot.fi -palvelussa.

Ilvesten poikkeusluvat myönnetty

MMM: Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä käsiteltiin koiravahinkojen ehkäisemistä

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskittyi ensimmäisessä kokouksessaan susien aiheuttamiin koiravahinkoihin ja niiden ehkäisemiseen. Aihe on ajankohtainen näin hirvenmetsästyskauden kynnyksellä.

Metsästyskoirien omistajien on syytä kiinnittää erityisesti metsällä ollessaan huomiota mahdollisiin koiran ja suden kohtaamisiin ja koiravahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kokouksessa korostettiin koiravahinkojen ehkäisyn koostuvan useista erilaisista toimista ja toisaalta olevan alueesta riippuen erilaista. Valmisteluryhmälle esiteltiin alustuksessa ennakoivia keinoja ja kokemuksia, joilla susivahinkoja voidaan ehkäistä.

Ensisijainen tapa ehkäistä metsästyskoiravahinkoja on kartoittaa ennen metsästystä alueella mahdollisesti liikkuvat sudet. Metsästäjät voivat hyödyntää tässä esimerkiksi riistahavainnot.fi-palveluun koottua seurantatietoa susista. Palvelussa on muun muassa paikkatietoa Itä-Suomessa pannoitetuista susista, ja noilta alueilta onkin saatu palvelusta hyvää palautetta. Myös Tassu-järjestelmästä riistahavainnot.fi-palveluun tulevaa havaintotietoa voi hyödyntää susien aiheuttamien riskien arviointiin.

On lisäksi hyvä muistaa, että myös tunnettujen reviirialueiden ulkopuolella saattaa liikkua susia. Suunnitellun metsästysalueen kiertäminen suden jälkien varalta on lumisina aikoina tehokas keino välttää suden ja koiran kohtaaminen. Jos alueelle menee suden jälkiä enemmän kuin tulee pois, koiraa ei kannata päästää vapaaksi. Täyttä varmuutta suden mahdollisesta läsnäolosta on maasto-olosuhteissa kuitenkin vaikea saada.

Vahinkoja voidaan tietyissä tapauksissa ehkäistä myös seuraamalla koiran liikkeitä GPS-seurantapantaa käyttämällä ja pyrkimällä pitämään koiran välimatka ihmisiin lyhyenä. Koiran sijainnista tiedottaminen muillekin metsästysseurueen jäsenille parantaa mahdollisuuksia pelastaa koira mahdollisessa suden hyökkäyksessä. Metsästyskoiraa ei ole myöskään syytä jättää etenkään susien reviirialueilla yöksi metsään.

Hankeaihioita koiravahinkojen ehkäisyyn

Valmisteluryhmässä keskusteltiin myös koirien suojaamiseksi käytettävistä pannoista ja liiveistä. Sen lisäksi, että liivien on tarkoitus suojata susilta, niissä käytetään huomiovärejä, jotka parantavat koiran turvallisuutta maastossa etenkin tiheän tieverkoston alueella. Keskusteluissa nousi esille myös tarve edistää liivien teknistä kehitystä. Esimerkiksi liiviin kiinnitettävän live-kameran käytön mahdollisuutta pidettiin varteenotettavana kehityskohteena.

Oleellisena asiana nähtiin myös vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvä viestintä. Erityisen tärkeänä pidettiin vertaisviestinnän eli reviirialueilla metsästävien henkilöiden asiantuntijuuden hyödyntämistä. Mahdollisen viestinnällisen hankkeen tavoitteena olisikin tähän liittyvän kokemustiedon kerääminen ja jakaminen ja koiravahingoilta suojaavien käytäntöjen edistäminen sitä kautta.

Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö jatkuu seuraavaksi susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen tarkastelulla.

KOIRAKOKEET -18

Vältä metsästystä koepäivinä kyseisillä alueilla !

IISALMI                                                                   

Hoikansalo 21:10                       

Ajokoe 13.-14.10.2018            

Ajokoe 10.-11.11.2018

 

NILSIÄ               

Eitikansuo 3:2

Eitikansalo 1:81                          

Sikamäki 2:19 

Ajokoe 13.-14.10.2018            

Ajokoe 1.12.2018                      

                            

MAANINKA    

Heranen 24-0

Ajokoe 10.-11.11.2018            

 

LAPINLAHTI    

Lahnanen 13:4                            

Torvenperä    

Ajokoe 6.10    

Ajokoe 11.10  

Ajokoe 1.12.2018

                            

Savola 89:13   

Turkkimäki      

Ajokoe 28.9.2018                      

Ajokoe 11.10  

Ajokoe 13.-14.10.2018            

Ajokoe 6.10     Ajokoe 12.1.2019

Hirvijärvi 25:118                         

Ajokoe 28.9.2018                      

Ajokoe 11.10.2018                    

Ajokoe 19.11.2018                    

Ajokoe 1.12.2018                      

 

 

PIELAVESI        

Koivujoki 1:47 ja 45:1               

Ajokoe 01.12.2018

 

 Kuopio

Ollinsalo ja Tervonlehto         

Linnunhaukku 10.-11.11.18

                            

Tuusniemi      

Pinolansalo ja Karsikko           

Ajokoe 17.10.18                         

Ajokoe 27.10.18                         

Ajokoe 2.12.18                           

Ajokoe 23.2.19

Otravuori 1:62

Ajokoe 10.-11.11.2018            

Ajokoe 1.12.2018

Vuorisensalo 9:8                        

Linnunhaukku 10.11-11.11.18

Sulkava 11:34 

Ajokoe 13.-14.10.2018

 

 

Leppävirta      

Kaituranmäki 26:3                     

Ajokoe 8.12.18                                                                                                                  

PIEKSÄMÄKI  

Paltanen           Pöytäkangas

Kasakka             Kalkkikivi

Rasinkangas Kangaslahti        

Ajokoe 6.10.18                           

Ajokoe 8.12.18                           

Vilhula               Vartio

Ensonkangas  

Tahkokangas  

Niinimäki         

Lintuhaukku 9.9.18                   

Ajokoe 6.10.18                           

Ajokoe 8.12.18

Poikkeusluvat talven ilvesjahtiin haettavissa

Poikkeusluvat ilveksen metsästykseen metsästysvuodelle 2018–2019ovat haettavissa. Hakemukset kannattaa tehdä Suomen riistakeskuksen sähköisessä lupahakemuspalvelussa. Poikkeuslupahakemukset tulee jättää viimeistään 28. syyskuuta.

Poikkeuslupahakemukset pyritään ratkaisemaan 23.10. mennessä, jotta ne ovat lainvoimaisia ennen metsästyskauden alkua. Lupahaku ei koske poronhoitoaluetta, jonne poikkeusluvat on haettu jo aiemmin kesällä.

Hakemuslomake on täytettävä huolellisesti. Hakijan tietojen lisäksi hakemukseen kirjataan vaaditut perustelut poikkeusluvalle. Hakemusalue määritellään yksiselitteisesti kartalle piirtämällä tai sanallisesti kuvaamalla esimerkiksi siten, että hakemusalue on kunnan tai riistanhoitoyhdistyksen alue.

Suomen riistakeskus ei myönnä samoille alueille päällekkäisiä lupia. Ilveksen metsästyksen poikkeuslupa-alueen tulee olla riittävän suuri ja yhtenäinen. Käytännössä poikkeusluvan hakijana tulee olla henkilö tai rekisteröitynyt metsästysseura, joka on alueella yhteisesti valittu luvanhakijaksi.

Poikkeuslupia ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen voidaan myöntää vain vahvan ilveskannan alueille, jotka määrittyvät Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion perusteella.  Suomen riistakeskus suosittelee, että luvanhakija on yhteydessä oman alueensa aluetoimistoon ennen hakemuksen jättämistä.

Uuden asetuksen mukaiset metsäkanalintujen metsästysajat

Metso

10.9.–30.9. Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnat.

10.9.–10.10. Kainuun maakuntaan kuuluvissa Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon kunnissa, Pohjanmaan maakunnassa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Alajärven, Alavuden, Isojoen, Karijoen, Kauhajoen, Soinin ja Ähtärin kuntia sekä Pohjois-Savon maakuntaan kuuluvissa Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kunnissa.

10.9.-10.11. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Isojoen, Karijoen, Kauhajoen, Soinin ja Ähtärin kuntia, Kainuun maakunnassa lukuun ottamatta Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon kuntia, Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Posion, Ranuan, Sallan ja Utsjoen kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntia.

10.9.-10.12. Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Posion, Ranuan, Sallan ja Utsjoen kuntia.

Varsinais-Suomen maakunnassa ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia metson metsästys on kielletty kokonaan.……

Teeri

10.9.–10.10. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnissa, Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Multian, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren kuntia, Pohjois-Karjalan maakunnassa lukuun ottamatta Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kuntia, Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntia sekä Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Hartolan, Heinolan ja Sysmän kunnissa.

Muualla maassa metsästysaika on 10.9.-10.11.

Pyy

10.9.–10.10. Lapin maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnissa.

Muualla maassa metsästysaika on 10.9.–10.11.

Riekko

10.9.–10.10. Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemijärven, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvassa Kuusamon kunnassa.

10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Muualla maassa riekon metsästys on kielletty kokonaan.