joukahainen_logo.jpg


 

 

METSÄSTYS- JA KALASTUSSEURA JOUKAHAINEN RY

MIKÄLI SINULLA ON HYVIÄ ERÄ/METSÄSTYS AIHEISIA VALOKUVIA

TAI JOTAIN MUUTA SEURAAMME LIITTYVÄÄ TIEDOTETTAVAA

JOITA HALUAISIT JULKAISTAVAN SEURAN SIVUILLA NIIN

LÄHETÄ NE SIVUJEN YLLÄPITÄJILLE:

pesant86@gmail.com ja talaskarhu@gmail.com

!!Ylläpitäjä pidättää oikeuden olla julkaisematta kuvia!!

JÄSENMAKSUT ON MAKSETTAVA LASKUSSA ILMENEVÄLLE

METSÄSTÄJÄLIITON KESKITETYLLE JÄSENMAKSUTILILLE

EIKÄ SEURAN TILILLE. TARKISTA TILINRO  !!!!!

OLETKO MAKSANUT JÄSENMAKSUSI !!

ON ILMENNYT TAPAUKSIA ETTÄ JÄSENMAKSULASKU ON MENNYT ROSKAPOSTIIN.

TARKISTA ELLET OLE SAANUT JÄSENMAKSULASKUA !

VIERASMAKSUJA EI MAKSETA JÄSENMAKSULASKUSSA OLEVALLE TILILLE

VAAN SEURAN OMALLE TILILLE FI74 1037 3000 1271 17.

VIESTIKENTTÄÄN

ISÄNNÄN NIMI, VIERAAN TIEDOT JA METSÄSTYSPÄIVÄ

ISÄNNÄN ON OLTAVA MUKANA METSÄSTYSPÄIVINÄ !

KALASTUSMAKSUT MAKSETAAN SEURAN  O M A L L E  T I L I L L E  !!!

JÄSENHAKEMUKSET KÄSITELLÄÄN VUOSITTAIN ELOKUUSSA JA VALITUILLE ILMOITETAAN VALITUKSI TULEMISESTA.

 

Miten petojen aiheuttamat koiravahingot korvataan

Suurpetojen aiheuttamien koiravahinkojen takana on usein susi, mutta myös karhu, ilves ja ahma aiheuttavat vahinkoja. Useimmiten korvausta haetaan kuolleesta koirasta, mutta eläinlääkärikulujakin voidaan korvata.

TEKSTI Jaakko Alalantela ja Harri Norberg KUVA Jaakko Alalantela

JULKAISTU10.5.2021

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa. Koiria koskee erityisesti lain 12 §. Siinä on todettu olosuhteet, joissa suurpedon koiralle aiheuttama vahinko voidaan korvata. Kyseisen pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vahinko voidaan korvata, jos vahingon sattuessa koira on ollut valvotuissa olosuhteissa omistajan tai haltijan pihassa, puutarhassa tai muutoin sille tarkoitetussa paikassa.

Metsästystilanteissa tulkitaan 12 § 1 momentin 2 kohtaa. Siinä todetaan vahingon voivan olla korvattavissa, jos vahingon sattuessa koiraa on metsästysmuoto huomioon ottaen käytetty valvotuissa olosuhteissa metsästykseen tai siihen verrattavaan tehtävään.

Tapauksissa, joissa pyynnin kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle vahinkoa, ei korvausta makseta.

Koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa

Korvattavat arvot säädetään maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetuksella. Perusarvo puhdasrotuisella koiralla on 1 600 euroa ja sekarotuisella koiralla 800 euroa.

Perusarvoon lisätään 2 500 euroa, mikäli vähintään 1½-vuotiaan koiran katsotaan olevan koulutettu metsästyskoiraksi tai muuksi käyttökoiraksi. Hyväksytty luonnetestitulos lisää arvoa 200 eurolla ja tehty terveystutkimus 500 eurolla.

Koiran saavuttamat koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa. Esimerkiksi käyttövalionarvo lisää korvausta 3 000 eurolla ja muotovalionarvo 1 600 eurolla. Lisäksi kansainvälinen käyttö- tai muotovalionarvo lisää korvattavaa arvoa 1 000 eurolla. Jos koira ei ole saavuttanut käyttö- tai muotovalion arvoa, mutta on saavuttanut rotukohtaisen koemuodon palkinnon, voi se lisätä arvoa 500 euroa per hyväksytty suoritus (tuloksista huomioidaan enintään neljä). Näyttelytulosten perusteella saavutettu tulos lisää arvoa 100–900 eurolla.

Tarkat eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot on säädetty MMM:n asetuksessa (834/2018).

Jos koira selviää suurpedon hyökkäyksestä ja tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, voidaan korvausarvon ylittäessä 170 euroa korvata kaikki suurpedon hyökkäyksestä aiheutuneet hoitokulut täysimääräisesti. Mikäli vahingon kärsijä saa korvausta vakuutuksen tai muun lainsäädännön perusteella, vähennetään se valtion korvaamasta arvosta.

Esimerkkejä koirien korvausarvoista

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, ei koe- tai näyttelytulosta: 4 100 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI KVA, näyttelystä ERI: 7 300 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI K & MVA, terveystutkimus: 9 200 euroa

Rekisteritodistus on tärkein dokumentti

Kuhmon maaseutusihteeri Susanna Eskola kertoo koiran arvon määrityksestä.

– Perusarvo korvauksessa lähtee liikkeelle siitä, onko koira puhdas- vai sekarotuinen. Tärkein esitettävä dokumentti on rekisteritodistus, jonka avulla koiran tiedot voidaan tarkistaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Siellä näkyvät niin näyttely-, terveys- kuin koetuloksetkin.

Vaikka tulokset löytyvät jalostustietojärjestelmästä, Eskola kehottaa laittamaan niistä kopiot korvaushakemuksen liitteeksi. Loukkaantumistapauksissa tarvitaan kuitit ja eläinlääkärin käyntikertomus, jossa todetaan vammojen olevan suurpedon aiheuttamia.

– Myös ostettujen lääkkeiden ja tarvikkeiden tarve tulee ilmetä käyntikertomuksesta, Eskola tarkentaa.

Korvaukset saa nykyisin nopeasti

Keskimäärin kuolleesta koirasta korvattiin vuonna 2020 noin 4 500 euroa, kun loukkaantuneen koiran eläinlääkinnällisten hoitokulujen korvaus oli noin 300 euroa. Mikäli koira kuolee tai joudutaan lopettamaan eläinlääkärin hoidosta huolimatta, voidaan omistajalle korvata sekä eläinlääkärikulut että kuolleen koiran arvo.

Kennelliiton hallituksen jäsen Esa Kukkosen mukaan suurpetojen aiheuttamat koiravahingot korvataan nykyään nopeasti.

– Tyypillisesti maksatukset tapahtuvat alle kahdessa kuukaudessa. Parannus aikaisempaan on merkittävä.

Kukkonen toteaa myös, että korvaussummat ovat olleet asetuksessa määritetyn mukaisia.

– Korvaussumma kasvaa merkittävästi silloin, kun koiralla on rekisteröityjä saavutuksia näyttelyistä ja kokeista. Toisaalta jokainen yksittäinenkin vahinko on liikaa, eikä mikään rahasumma korvaa metsästyskaverin menetystä.

Kukkonen viittaa riistavahinkolain muutokseen keväällä 2019, jota ennen korvaukset kaikista suurpetojen aiheuttamista vahingoista maksettiin vasta vahingon tapahtumista seuraavan vuoden keväällä.

Lisäksi korvaukset maksettiin täysimääräisinä vain, jos valtion talousarviossa korvauksiin varatut määrärahat tähän riittivät. Vuodesta 2020 lähtien suurpetojen aiheuttamat eläin- tai irtaimistovahingot on korvattu heti ja täysimääräisenä maastotarkastuksen teon ja korvaushakemuksen käsittelyn jälkeen.

Tiedot perustuvat 24.3.2021 riistavahinkorekisteristä saatuihin tietoihin. Tilastoissa on huomioitu kuolleet ja loukkaantuneet koirat. Karhun ja ahman aiheuttamissa vahinkotapauksissa koira lähes aina kuoli. Suden aiheuttamissa korvatuissa vahingoissa noin 80 prosentissa koira kuoli. Ilveksen aiheuttamissa koiravahingoissa puolestaan yli puolet koirista jäi henkiin.

 

Korona-ohjeita

Ohjeita koronan leviämisen ehkäisemiseksi.

Suomen Metsästäjäliitto on laatinut suosituksia/ohjeistuksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Suositukset koskevat mm. kokousten järjestämistä. 

Aineistoa päivitetään ja tarkennetaan muuttuvien ohjeistusten mukaisesti. 

Yleisohjeistus COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

  • Pidä ainakin 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.
  • Älä kättele
  • Huolehdi käsi- ja yskimishygieniasta. Pese käsiäsi usein vähintään 20 sekunnin ajan vedellä ja saippualla. Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina heti roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
  • Käytä kasvomaskia, kun et voi pitää etäisyyttä.
  • Lataa Koronavilkku-sovellus.
  • On tärkeää, että menet koronatestiin, jos sinulla on lieviäkään koronavirustartuntaan sopivia oireita.

  • Jos saat oireita, mene koronatestiin ja pysy muuten kotona.
  • Katso oman kuntasi verkkosivuilta ohjeet ajanvaraukseen.  
     
  • Usein kysyttyjä kysymyksiä koronasta AVI:n sivuilta:
    https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta
  • THL:n ohjeet ja tiedot koronasta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

Metsästäjäliiton ohjeita eri tilanteisiin

Metsästysseuroille päivitetty 4.1.21 (pdf)

Yhdistysten kokousten pito päivitetty 13.1. (pdf)

Nuorisoleirien järjestäjille päivitetty 9.2. (pdf)

Ampumakoulutusten järjestäjille päivitetty (päivitetty 1.6.20) (pdf)

Ampumaradan käyttäjille  (pdf)

Metsästysampumakilpailuiden järjestäjille  (27.5.20)(pdf)

Ohjeistus_Lajikohtaiset tarkennukset.pdf (pdf)

Lue myös:
Riistakeskuksen ohjeet ampumakokeisiin ja metsästäjätutkintoihin osallistuville poikkeusaikana

Metsästäjäliitto ja MTK: Hirvipeijaisten järjestämistä tulee välttää koronariskin vuoksi (6.10.)

Hirviä lasketaan helikoptereista huomisesta alkaen pohjoisessa – Luonnonvarakeskus arvioi laskennan kestävän kuukauden olosuhteista

Laskentalentoja tehdään myös viikonloppuisin.
MARKKU VUORIKARI
Lentolaskennan tuloksia käytetään apuna hirvikannan koon ja rakenteen arvioinnissa.
Lentolaskennan tuloksia käytetään apuna hirvikannan koon ja rakenteen arvioinnissa.

Luonnonvarakeskus (Luke) aloittaa hirvien lentolaskennat maanantaina 11. tammikuuta Pohjois-Suomessa ja Kainuussa.

Lentolaskennan tuloksia käytetään apuna hirvikannan koon ja rakenteen arvioinnissa.

Luke arvioi laskennan kestävän noin kuukauden. Laskennat lennetään Lapissa kaksipaikkaisella Robinson R22 -helikopterilla ja Oulu-Kainuu-alueella nelipaikkaisella R44-helikopterilla.

Lentokorkeus on noin 100 metriä. Laskentalinjojen väli on kaksi kilometriä.

Laskentalentoja tehdään myös viikonloppuisin. Kaikkien alueiden lentolinjat ovat itä-länsi-suuntaisia.

Riistakeskus myönsi luvan susilauman tappamiseksi Haapajärven alueelle – eläinten hätyyttämiseksi ja ampumistilanteessa sallitaan moottoriajoneuvojen ja keinovalon hyödyntäminen

"Jo syntyneet vahingot ovat erityisen merkittäviä ja enempien vahinkojen estämiseksi pyynti tulee voida suorittaa mahdollisimman tehokkaasti", katsoo Suomen riistakeskus.
KAISA HUTTUNEN
Arkistokuva vuoden 2015 suden kannanhoidollisesta metsästyksestä.
Arkistokuva vuoden 2015 suden kannanhoidollisesta metsästyksestä.

Suomen riistakeskus on antanut luvan kokonaisen susilauman tappamiseksi Haapajärven alueelle. Lupa on myönnetty koiravahinkojen estämiseksi. Sen perusteella voidaan tappaa neljä erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttanutta yksilöä lupa-alueelta.

"Neljän suden poistaminen ei haittaa myöskään suotuisan suojelutason säilyttämistä tai sen saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella."

Riistakeskuksen päätöksen mukaan Haapajärven susireviirillä on poikkeuksellisesti käyttäytyvä susilauma, joka on aiheuttanut ainakin kahtena vuonna erityisen merkittäviä koiravahinkoja.

Susien tappamiksi on joutunut niin hirvenmetsästyksessä kuin jäniksenmetsästyksessä käytettäviä koiria.

Maaseutuelinkeinoviranomaisten sekä Oulun poliisilaitokselta saatujen tietojen mukaan hakemusalueelta on löydetty vuoden 2020 syksyllä yhteensä kahdeksan suden tappamaa tai raatelemaa koiraa sekä yksi lampaisiin kohdistunut kotieläinvahinko, jossa kuoli kolme siitoslammasta.

Vuoden 2019 aikana hakemusalueella on tapahtunut yhteensä neljä suden aiheuttamaa koiravahinkoa sekä yksi nautaeläinvahinko. Suurpetovahinkokorvauksia on maksettu yhteensä yli 30 000 euron arvosta.

Yhdellä tänä syksynä tapetuista koirista on ollut susiliivi päällä.

4  ASETURVALLISUUDEN EHDOTONTA SÄÄNTÖÄ

Viimeaikaisiin valitettaviin tapahtumiin liittyen tässä  aseturvallisuuden perussäännöt huoneentauluna.

KUVA Arto Määttä
JULKAISTU21.10.2020

Nämä säännöt pätevät aina ja kaikkialla.

 

1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja

Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.

2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua

Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1).

3. Pidä sormi pois liipaisimelta

Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä.

4. Ole varma kohteesta

Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.

LUKE: Suden DNA-keräyskausi käynnistyy viikonloppuna – vapaaehtoiset kerääjät ovat mukana rakentamassa kokonaiskuvaa alueensa susitilanteesta

Suden DNA-näytekeräyskausi alkaa marraskuussa ja kestää helmikuun loppuun. DNA:ta saadaan suden jätöksistä, joita keräävät vapaaehtoiset ja Luken kenttähenkilöstö.

Talvisin kerätään suden ulosteita DNA-analyysejä varten. DNA-analyysit ovat olleet osa Luken susikannan seurantaa vuodesta 2015, mutta vain osalla reviireistä. Tulevana talvena DNA-näytekeräys laajenee kaikkien susilaumojen ja -parien reviireille.

”Länsi-Suomessa näytteitä ovat keränneet sekä vapaaehtoiset että Luken työntekijät. Nyt vapaaehtoiskeräys laajenee myös Itä-Suomeen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Katja Holmala. Luken ja vapaaehtoisten lisäksi keräykseen osallistuvat Suomen riistakeskus ja SusiLIFE-hanke.

Näytteitä keräävät eläinten jätösten ja jälkien tunnistamiseen perehtyneet luonnossa liikkujat

Vapaaehtoisten panos on erittäin tärkeä osa DNA-seurantaa. Näytteitä voi kerätä kuka tahansa luonnossa liikkuja, joka tunnistaa eläinten jälkiä ja jätöksiä.

”Alueen susien elämä aukeaa DNA-tutkimuksen avulla paremmin. Jätöksen jättäjä tunnistetaan, ja näin myös kannanarviointi tarkentuu”, kertoo Lounais-Suomessa näytteitä keräävä vapaaehtoinen Katri Okkas. Alkava näytekeräyskausi on Okkasin viides. ”Kerättyjä näytteitä on kertynyt vuosien varrella useita kymmeniä, ja ne ovat kuuluneet 14 eri susiyksilölle.”

Okkas ryhtyi näytekerääjäksi sattumalta. Ensimmäiset näytteet tulivat vastaan tutulla metsäpolulla. ”Reitit, joilla liikun luonnossa, ovat suurimmaksi osin tuttuja vuosien takaa jo ennen susireviirien vakiintumista alueille. Niillä tulee liikuttua ympäri vuoden marjastamassa, sienestämässä ja lenkkeilemässä koiran kanssa. Tuntuisi hassulta, ettei sitä pökälettä poimisi, kun se eteen tulee”, Okkas sanoo.

suden jälkiä ja ulosteita
Kuva Antti Härkälä

DNA paljastaa, kuka alueella liikkui

Vapaaehtoiset näytekerääjät rakentavat riistantutkimuksen kanssa yhteistä tietopohjaa alueensa susitilanteesta. Kun alueen sudet tunnetaan, ennakointi vahinkojen välttämiseksi helpottuu ja susiin kohdistuva toiminta on yksilöidympää.

Limingan seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Juha Meskus lähti aluksi keräykseen velvollisuudentunnosta. ”Koin DNA-näytekeräyksen meidän tehtäväksemme. DNA:n avulla voidaan todentaa alueen susitilanne, ja sitä varten pitää kerätä näytteitä”, Meskus sanoo.

Lopulta velvollisuus muuttui aidoksi mielenkiinnoksi. Meskuksen mukaan ensimmäinen näytekeräystalvi oli oppimatka suden käyttäytymiseen. ”Opimme, miten susi saalistaa ja missä se liikkuu. Jos sudet jäivät alueelle, se tarkoitti, että niillä oli saalis.”

DNA toimii kuin sormenjälki, jokaisella yksilöllä se on ainutlaatuinen. Se kertoo luotettavasti, mikä yksilö jätöksen jätti. Näytteestä määritellään myös, oliko kulkija susi, koira, koiran ja suden risteymä vai jokin muu.

Kun näytekeräystä jatketaan useita vuosia, paikalliset pystyvät seuraamaan yksilöiden historiaa ja paikallisen tilanteen muuttumista. ”Kolarissa kuolleesta sudesta saatiin DNA:n avulla tietää, mistä laumasta eläin oli kotoisin”, Meskus kertoo.

Suomen kartta, johon merkitty susien reviirit

Karttakuvan selitteet:

  • Ympyrät = maaliskuun 2020 kanta-arvion tunnetut pari- ja laumareviirit
  • Oranssi väri = vapaaehtoiskeräys tuottaa näytteitä
  • Sininen = vapaaehtoiskeräys käynnistetään tänä vuonna

Haluatko näytekerääjäksi? Tutustu, miten pääset osaksi verkostoa (riistahavainnot.fi).

Mitä DNA paljastaa susista? Katso 5 minuutin video DNA-näytekeräyksestä (youtube.com).

 

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Katja Holmala, Luonnonvarakeskus, 0401878239, katja.holmala@luke.fi

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus, 0400292098, ilpo.kojola@luke.fi

Vapaaehtoisten näytekerääjien yhteystiedot annetaan toimittajille pyynnöstä, ota yhteys projektiviestijä Iina Ala-Kurikkaan: 029-532 2812, iina.ala-kurikka@luke.fi.

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Hoida metsästysasiat Oma riistassa

Oma riista -verkkopalvelu on monipuolinen työkalu, jonka kautta voi tarkistaa omat tietonsa, ladata kuluvan metsästyskauden riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen tai tulostaa metsästyskortin.

JULKAISTU13.7.2020

Jokaisen metsästäjän kannattaa ottaa käyttöönsä ilmainen Oma riista -palvelu.

Oma riista -verkkopalvelu toimii osoitteessa oma.riista.fi. Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitset suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron.

Ilmaisen Oma riista -mobiilisovelluksen voi ladata uusimpiin Android ja IOS älypuhelimiin.

Lataamalla puhelimeen Oma riista-mobiilisovelluksen saa käyttöönsä sähköisen metsästyskortin, joka on kaikissa tilanteissa yhtä pätevä kuin paperinen kortti.

Lue lisää Oma riista -palvelusta.

Oma riista neuvonta

Puhelin 029 431 2111 (arkisin klo 12–16)

Sähköposti oma@riista.fi

Ilmoitus Iuonnonsuojelualueen perustamisesta metsästysalueellemme !

Seuramme Tornator Oyj:ltä vuokraamalle kiinteistölle kunta Kuopio tila Sorsasalo Rno 24:0 (476-404-24-0) on perustettu Metso /Liito-orava suojelualue (5,8 ha).
Suojelupäätöksen mukaisesti alueella on metsästys edelleen sallittu, mutta toiminnassa pitää ottaa huomioon suojelupäätöksen määräykset.

Alue sijoittuu vesistön Suuri-Herasen eteläpäätyyn. 

I  Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty

- metsän hakkaaminen ja puuston vahingoittaminen sekä muu kasvien tai kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen

- selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hatyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämista varten

- ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen.

- maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen

- rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen

- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen

- moottoriajoneuvolla liikkuminen

- samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

II Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä on sallittu:

- marjojen ja hyötysienien kerääminen

- lainmukainen metsästys

- vieraslajiasetuksen mukaisen lajin tai ELY-keskuksen haitalliseksi toteaman lajin poistaminen alueelta

- tietä tai sähkölinjaa vaarantavien yksittäisten puiden poistaminen

- tien peruskorjaus

Lisätietoja: Tuomo Haakana, 050-5211257, tuomo.haakana@tornator.fi

nimeton.jpg