Koiran ruokinta tulisi muuttaa paljon proteiinia sisältävään ja rasvaiseen ruokaan ainakin kuukautta ennen varsinaisen jahtikauden alkua, jotta elimistö pystyy sopeutumaan ravintoaineiden hyödyntämiseen täysimääräisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa kuivaruonaa, jossa proteiinipitoisuus on 30 % luokkaa ja rasvapitoisuus on 20 %. Koiran omistajan kokemuksella on sijansa tässä ja jos jo ennestään tiedetään, että koiralla on vaikeuksia säilyttää painonsa jahtikauden aikana voi ruoka olla vahvinta mahdollista laatua. Ruokintaa voidaan täydentää myös muilla laadukkailla ja hyvin sulavilla raaka-aineilla kuten liha, rasva, kala ja kypsä kananmuna.
Katseet koiran E-vitamiinin tarpeeseen
Aktiivikaudella metsästyskoiran ruuan tulisi sisältää runsaasti E-vitamiinia. Mitään haittavaikutuksia ei ole todettu suurillakaan E-vitamiini pitoisuuksilla. Metsästyskaudella koiran E-vitamiinin tarve kasvaa kaksin- tai kolminkertaiseksi ollen 2–3 mg/elopainokilo. E-vitamiinitankkausta voi harrastaa erityisen vaativissa työrupeamissa. Silloin koiran E-vitamiinin saanti nostetaan 10–14 vuorokautta ennen suoritusta asteittain noin 500 mg päivässä suorituksen ajaksi. Kuivaruuan vitamiinipitoisuus on hyvä ruuan kokonaislaadun mittari, koska se on suhteellisen kallis ravintoaine ruokaan lisättynä.
Ruuansulatus kovilla
Liikunta sekä muut rasitukseen liittyvät muutokset elimistössä vaikuttavat koiran ruuansulatukseen ja sitä myöten myös siihen, miten ja milloin koiralle kannattaa ruokaa tai nestettä antaa. Liikunta lisää ruuan kulkunopeutta ruuansulatuskanavan läpi, joka puoltaa energia- ja proteiinipitoisuudeltaan vahvemman ruuan käyttöä, jotta riittävä määrä ravintoaineita saadaan elimistön käyttöön. Fyysinen ja psyykkinen stressi sekä lämpeneminen ja kuivuminen sitten taas hidastavat mahalaukun tyhjenemistä.
Koiran ruokinnan ja raskaan liikuntasuorituksen välinen aika tulee maksimoida, jotta paras suorituskyky sekä ravinnon hyväksikäyttö saavutetaan. Käytännössä, esimerkiksi kun peräkkäin on useita jahtipäiviä, koiran pääasiallinen ruoka-annos annetaan jahtipäivän jälkeen, noin kaksi tuntia koiran liikuntasuorituksen päättymisestä. Koiran elimistö on silloin palautunut riittävästi pystyäkseen ottamaan vastaan ruokaa ja suuntaamaan elimistön voimavarat ruuan sulatukseen ja rasituksesta palautumiseen. Siten myös seuraavana päivänä, kun uuteen jahtipäivään lähdetään, koiran elimistö on ’tyhjentynyt’ eli ruuansulatuskanava on kevyimmillään.
Nestehukka vie mehut koirastakin
Jahtipäivän aamuna (tai koepäivänä) aamupala ei ole ruoka-annos vaan sisältää lähinnä nestettä, joka on maustettu muutamalla nappulalla tai esimerkiksi proteiini- ja rasvapitoisella lihalla. Varsinainen nesteytys, kun valmistaudutaan raskaaseen työpäivään, aloitetaan jo 2–3 päivää ennen suoritusta.
Nesteytys on erityisen tärkeää kuumissa olosuhteissa, mutta kylmissäkin oloissa rasitus kuluttaa elimistön nesteitä ja koiraa kannattaa juottaa aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Juomaa tarjotaan useita pieniä annoksia vuorokaudessa (2 dl/kerta).
Koira onkin hyvä opettaa juomaan aina kun sille juomista tarjotaan, esimerkiksi maustettua vettä tarjoamalla. Nesteytystä jatketaan työskentelyn lomassa koko jahtirupeaman läpi, jotta suorituskyky ylläpidetään mahdollisimman pitkään.
Huomionarvoista on, että aamulla tai jahtipäivän aikana ei käytetä hiilihydraattipitoisia juomia tai mausteita, jotka aiheuttavat verensokerin nousun ja sen jälkeisen insuliinipiikin. Tämä saattaa johtaa koiran totaaliseen ’sippaamiseen’ kesken työpäivän. Lisäenergian tarpeeseen voi kesken metsästyspäivän antaa rasva- ja proteiinipitoisen ’snaksin’ eli esimerkiksi pätkän A-luokan makkaraa.
Palautusvaiheeseen hiilihydraattia
Hiilihydraattipitoinen juoma tarjoillaan heti jahtipäivän päätyttyä (mielellään 30 minuutin kuluessa). Tämän tarkoituksena on koiran glykogeenivarastojen täydentäminen ja nestehukan korjaaminen.
Nestehukan korjaaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska muuten ei elimistö pysty ottamaan vastaan ravintoa ja palautumaan mahdollisimman tehokkaasti. Usein koiran työskentelyyn sisältyy myös nopeavauhtisia spurtteja, joiden aikana koiran glykogeenivarastot tyhjentyvät ja niiden palauttamiseen saadaan tehoa hiilihydraatista. Palautumisjuoman hiilihydraattina voidaan käyttää maltodekstriiniä, jota löytyy esimerkiksi markettien urheilulisäravinne osastolta. Sopiva annos on 1,5 grammaa maltodekstriiniä per koiran elopainokilo.
Hiilihydraatti sekoitetaan kylmään veteen suhteessa 30 g maltoa puoleen litraan vettä ja tarjoillaan jonkun proteiinipitoisen mausteen kanssa. Tähän tarkoitukseen soveltuu esimerkiksi veteen säilötty tonnikala, rasvaa ei palautusjuoman kanssa kannata antaa.
Koiran juottoa jatketaan vielä tämänkin jälkeen, ruoka-annos tarjoillaan veden kera ja ainakin koiralla on oltava vettä koko ajan saatavilla. Jotkut koirat ovat huonoja juomaan ja niiden nestetasapainon korjaantumisesta on huolehdittava erikseen maustettua vettä juottamalla.
Maltodekstriiniä kannattaa kokeilla arkielämässä ennen sen käyttöä jahtimatkalla tai tärkeissä kisoissa, jotta vältytään turhilta mahavaivoilta, jos se ei jostain syystä koiralle sovi. Ja toki koiraa pitää muistaa myös viedä tarpeilleen tarpeeksi usein, kun lisänesteytystä annetaan.
Elektrolyyttejä ei koirien urheilujuomissa tarvita, koska koira ei niitä hikoilun kautta menetä ja siksi esimerkiksi hevosten tuotteet kannattaakin jättää hyllyyn.
Ruokinnasta tukea suoritukseen
Laadukkaalla ravinnolla, oikeanlaisella ruokintatekniikalla ja tehokkaalla nesteytyksellä pystytään siis nostamaan ja ylläpitämään koiran suorituskykyä sen mahdolliseen maksimiin asti. Mikä se maksimi sitten on, määritellään kuitenkin koiran fyysisen harjoittelun ja noutajan kyseessä ollessa vielä sen koulutuksen sekä perintötekijöiden perusteella.
Jos koira väsyy, koska ei ole riittävässä fyysisessä kunnossa, eikä siitä syystä esimerkiksi löydä riistaa, niin siinä ei paljon kalleimmatkaan nappulat auta. Ruokinnalla pystytään kuitenkin tukemaan eri osa-alueita ja osaltaan vaikuttamaan myös siihen, että koira on sekä henkisesti että fyysisesti hyvässä työskentelykunnossa mahdollisimman pitkän käyttöiän.