METSÄSTYS- JA KALASTUSSEURA JOUKAHAINEN RY
MIKÄLI SINULLA ON HYVIÄ ERÄ/METSÄSTYS AIHEISIA VALOKUVIA
TAI JOTAIN MUUTA SEURAAMME LIITTYVÄÄ TIEDOTETTAVAA
JOITA HALUAISIT JULKAISTAVAN SEURAN SIVUILLA NIIN
LÄHETÄ NE SIVUJEN YLLÄPITÄJILLE:
pesant86@gmail.com ja talaskarhu@gmail.com
!!Ylläpitäjä pidättää oikeuden olla julkaisematta kuvia!!
VIERASMAKSUJA EI MAKSETA JÄSENMAKSULASKUSSA OLEVALLE TILILLE
VAAN SEURAN OMALLE TILILLE FI74 1037 3000 1271 17. VIESTIKENTTÄÄN
ISÄNNÄN NIMI, VIERAAN TIEDOT JA METSÄSTYSPÄIVÄ
KALASTUSMAKSUT MAKSETAAN SEURAN O M A L L E T I L I L L E !!!
JÄSENMAKSUT ON MAKSETTAVA KESKITETYLLE JÄSENMAKSUTILILLE EIKÄ SEURAN TILILLE !!!!!
Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee 1.8.2020 alkaen
Ilmoitus tulee tehdä 7 vuorokauden kuluessa saaliin saamisesta. Ilmoituksessa tulee olla: saaliin saantipäivämäärä ja kunta, saaliseläinten laji ja määrä, metsästäjän nimi ja metsästäjänumero. Villisiasta ja metsäkauriista ilmoitetaan myös sukupuoli, arvio iästä ja villisian pyyntipaikan koordinaatit.
Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen paperilomakkeella.
Tarkoituksena on tarkentaa tietoja harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta.
Tee saalisilmoitus viipymättä onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen.
Hoida metsästysasiat Oma riistassa
Jokaisen metsästäjän kannattaa ottaa käyttöönsä ilmainen Oma riista -palvelu.
Oma riista -verkkopalvelu toimii osoitteessa oma.riista.fi. Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitset suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron.
Ilmaisen Oma riista -mobiilisovelluksen voi ladata uusimpiin Android ja IOS älypuhelimiin.
Lataamalla puhelimeen Oma riista-mobiilisovelluksen saa käyttöönsä sähköisen metsästyskortin, joka on kaikissa tilanteissa yhtä pätevä kuin paperinen kortti.
Lue lisää Oma riista -palvelusta.
Oma riista neuvonta
Puhelin 029 431 2111 (arkisin klo 12–16)
Sähköposti oma@riista.fi
Kaikille jäsenille kätevä OmaMetso on nyt auki
Hyvä Suomen Metsästäjäliiton jäsen,
Ota uusi OmaMetso-palvelu käyttöösi ja mahdollista Metsästäjäliiton monipuoliset palvelut ja edut.
Aktivoi palvelusi nyt heti osoitteessa https://omametso.metsastajaliitto.fi/Kirjautuminen/TilaaSalasana
Mikä OmaMetso on?
OmaMetso on Metsästäjäliiton palvelu jäsenilleen, jossa voi ylläpitää omia jäsentietoja, maksaa jäsenmaksuja sekä seurata Metsästäjäliiton tarjoamaa ajankohtaista jäsenviestintää. Sivut tarjoavat myös ajankohtaista tietoa metsästyksestä, seuratoiminnasta ja erilaisista tapahtumista.
OmaMetsosta löytyvät myös Metsästäjäliiton kumppaneiden tarjoamat jäsenedut sekä erilaisia jäsenille suunnattuja tarjouksia ja yhteishankintakampanjoita.
OmaMetsosta löytyvät myös Metsästäjäliiton jäsenlehti Jahti digiversiona, aiemmin julkaistut Jahti-lehdet sekä jatkossa myös materiaalipankki ja muita hyödyllisiä palveluita.
Miten pääsen OmaMetsoon?
Jäsenpalvelu löytyy osoitteesta omametso.metsastajaliitto.fi.
Palvelun linkki kannattaa lisätä selaimen suosikkeihin, jotta se löytyy jatkossa helposti. Palvelu toimii myös kätevästi mobiililaitteilla.
Kirjaudun sisään ensimmäistä kertaa
Kun kirjaudut sisään ensimmäistä kertaa, tilaa uusi salasana https://omametso.metsastajaliitto.fi/Kirjautuminen/TilaaSalasana.
Käytä osoitetta, jonka olet antanut metsästysseurallesi, tai jonka olet antanut Metsästäjäliitolle jäsenyttä aloittaessasi.
Jos et muista metsästysseuralle antamaasi sähköpostiosoitetta, tai sitä ei ole aiemmin liitetty metsästysseurasi yhteystietoihin, voit olla yhteydessä omaan metsästysseuraasi tai OmaMetso-palvelun ylläpitäjään Kehätietoon puh. 010 325 5959 tai sml@kehatieto.fi.
Katso lisää kirjautumisesta ja käyttöönotosta tästä linkistä.
En saanut uutta salasanaa pyynnöstä huolimatta?
Uuden salasanan saamisessa voi kestää hetki. Myös roskapostikansio kannattaa tarkistaa.
Mikäli salasana ei saavu kymmenessä minuutissa, olethan yhteydessä oman metsästysseurasi sihteeriin tarkistaaksesi, että sähköpostiosoitteesi on lisätty OmaMetsoon. Jos et kuulu seuraan, voit ottaa yhteyttä OmaMetso-palvelun ylläpitäjään Kehätietoon puh. 010 325 5959 tai sml@kehatieto.fi.
OmaMetson käyttöohjeita
Katso ohjevideoita tästä linkistä.
Mikään ei onnistu?
Ei hätää, voit ottaa yhteyttä OmaMetso-palvelun ylläpitäjään Kehätietoon puh. 010 325 5959 tai sml@kehatieto.fi.
Apunasi webinaari
Järjestämme helpon käyttökoulutuksen OmaMetso-palveluun 20.5. kello 18:00. Ilmoittaudu mukaan, vaikka et juuri tuolloin pääsisikään paikalle, sillä saat webinaarikoulutuksesta tallenteen jälkikäteen sähköpostiisi. https://app.livestorm.co/suomen-metsastajaliitto-ry/omametso-kaeyttoekoulutus-jaesenille-20052020
Koemaastot metsästyskaudelle 2019-2020, Metsästys- ja kalastusseura Joukahainen ry:n alueilla löytyy alla olevan linkin takaa. Mahdollisuuksien mukaan on suositeltavaa välttää metsästystä ko. alueilla koepäivänä.
Koemaastot 2019-2020
Ilmoitus Iuonnonsuojelualueen perustamisesta metsästysalueellemme !
Seuramme Tornator Oyj:ltä vuokraamalle kiinteistölle kunta Kuopio tila Sorsasalo Rno 24:0 (476-404-24-0) on perustettu Metso /Liito-orava suojelualue (5,8 ha).
Suojelupäätöksen mukaisesti alueella on metsästys edelleen sallittu, mutta toiminnassa pitää ottaa huomioon suojelupäätöksen määräykset.
Alue sijoittuu vesistön Suuri-Herasen eteläpäätyyn.
I Yleiset rajoitukset
Alueella on kielletty
- metsän hakkaaminen ja puuston vahingoittaminen sekä muu kasvien tai kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen
- selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hatyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämista varten
- ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen.
- maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen
- rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen
- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen
- moottoriajoneuvolla liikkuminen
- samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.
II Sallitut toimenpiteet
Edellä olevien määräysten estämättä on sallittu:
- marjojen ja hyötysienien kerääminen
- lainmukainen metsästys
- vieraslajiasetuksen mukaisen lajin tai ELY-keskuksen haitalliseksi toteaman lajin poistaminen alueelta
- tietä tai sähkölinjaa vaarantavien yksittäisten puiden poistaminen
- tien peruskorjaus
Lisätietoja: Tuomo Haakana, 050-5211257, tuomo.haakana@tornator.fi
Lakiesitys: Metsästäjien vanhenevien ampumakoesuoritusten voimassaoloa pidennetään koronatilanteen vuoksi
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt pikaiselle lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka nojalla tänä vuonna vanhentuvan ampumakokeen voimassaoloa jatketaan heinäkuun 2021 loppuun ilman ampumakokeen uutta suorittamista. Muutoksella pyritään ennakoimaan, ettei koronantilanteen vuoksi pitämättä jäävät ampukokeet vaikeuta metsästäjien osallistumista hirvieläinkantojen säätelyyn syksyn metsästyskaudella.
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt metsästyslain muutoksen valmistelun koronavirustilanteen aiheuttaman terveysriskin ja sen vähentämiseen tähtäävien liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi.
Ministeriö on lähettänyt pikaiselle viikon lausuntokierrokselle luonnoksen lakiesitykseksi, jossa metsästäjiltä edellytettävien ampumakokeiden järjestämistä sopeutetaan niin, ettei ampumakoevaatimuksista aiheutuisi merkittävää haittaa hirvieläinkantojen säätelylle ja edelleen niiden aiheuttamille vahingoille.
Esityksen mukaan metsästyslakiin säädettäisiin poikkeuksellisesti, että tänä vuonna vanhentuvan ampumakokeen voimassaoloa jatkettaisiin heinäkuun 2021 loppuun ilman ampumakokeen uutta suorittamista.
Poikkeuksellisen lakimuutoksen tarkoituksena on pienentää ampumakokeiden suoritusmääriä tulevana kesänä. Muutoksella pyritään ennakoimaan, että kuluvana keväänä ja mahdollisesti kesällä rajoitettu ampumakoetoiminta ei aiheuttaisi syksyllä ruuhkautumista ja vaikeuttaisi metsästäjien osallistumista hirvieläinkantojen säätelyyn syksyn metsästyskaudella.
Hirvieläinkantojen ja vahinkojen vähentäminen edellyttävät vuodessa vähintään noin 50 000 hirven ja 60 000 valkohäntäpeuran metsästämistä.
Ampumakoetta edellytetään hirvieläinten, kuten hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin sekä villisian ja karhun metsästyksessä.
Normaalisti ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta, joten kokeen uusimistarve olisi ajankohtainen myös kuluvana vuonna suurelle osalle metsästäjistä. Esimerkiksi vuonna 2018 riistanhoitoyhdistyksissä oli 3 570 ampumakoetilaisuutta, joissa oli 66 302 ampumakoeyritystä.
Suomen riistakeskus suosittaa ampumakokeiden peruuttamista 13.5. saakka
Suomen riistakeskus suosittaa riistanhoitoyhdistyksiä pidättäytymään järjestämästä ampumakokeita 13.5. saakka. Tämä toteuttaa valtioneuvoston antamaa linjausta yli 10 henkilön yleisötilaisuuksien järjestämisen kieltämisestä.
Ampumakokeet järjestetään normaalisti pääosin loppukesällä ennen metsästyskauden alkua. Pohjois-Suomessa ampumakokeita on normaalioloissa järjestetty jonkin verran myös talvella hirven pyyntilupien hakemisen edellytysten täyttämiseksi 30.4. mennessä. Suomen riistakeskus huomioi entiseen tapaan lupahaussa sellaiset metsästäjät, joiden ampumakoe on voimassa tai vanhenee kuluvana kalenterivuonna (ampumakoe suoritettu edellisen kerran vuonna 2017). Pohjois-Suomen valtionmaiden metsästäjillä, joilla ampumakoe oli voimassa tämän vuoden alussa, ei siis ole välitöntä tarvetta ampumakokeen suorittamiseen.
Uusien metsästäjien pääsy syksyn jahtiin pyritään turvaamaan
Lakiesityksen mukaan ampumakoetta edellytettäisiin edelleen uusilta metsästäjiltä, jotka eivät sitä aiemmin ole suorittaneet. Samoin ampumakoetta edellytettäisiin niiltä metsästäjiltä, joilta se on vanhentunut jo ennen kuluvaa vuotta.
Ampumakoetoimintaa voidaan mahdollisesti jatkaa myöhemmin kesällä erityisjärjestelyin, jos varmistetaan koronavirustilanteen johdosta annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus ennakoivat koronavirusepidemian vaikutusta riistahallintoon ja riistatalouteen sekä valmistelevat riistanhoitoyhdistyksille tarkempia ohjeita. Tarkoitus on turvata turvalliset ja välttämättömät ampumakoejärjestelyt ensisijaisesti uusille metsästäjille, jotka suorittavat kokeen ensimmäistä kertaa.
Lisätiedot:
Erityisasiantuntija Janne Pitkänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2338, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, p. 029 431 2104, etunimi.sukunimi@riista.fi
Metsästäjäliitto peruu kaikki kevään tapahtumat toistaiseksi
Poikkeuksellisen tilanteen takia Suomen Metsästäjäliitto on päättänyt, että kaikki liiton omat tapahtumat, joissa edellytetään läsnäoloa, peruutetaan toistaiseksi.
Suomen hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Valtioneuvoston linjauksen mukaan julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi 13. huhtikuuta 2020 asti.
Poikkeuksellisen tilanteen takia Suomen Metsästäjäliitto on päättänyt, että kaikki liiton omat tapahtumat, joissa edellytetään läsnäoloa, peruutetaan toistaiseksi. Pienimuotoisia alle 10 hengen ulkona sijaitsevia tapatumia voidaan harkintaa käyttäen pitää edelleen. Metsästäjäliitto pyytää myös harkitsemaan pienempien tapahtumien kohdalla niiden tarpeellisuutta. Näihinkin tapahtumiin osallistuminen sairaana on ehdottomasti kielletty. Erityistä harkintaa on syytä käyttää, mikäli osallistujissa on riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.
Peruutettavia tilaisuuksia ovat mm.
- Metsästäjäliiton piirien vuosikokoukset
- Metsästäjäliiton ja liiton piirien koulutukset kuten ammunta-, terveys- ja hygieniakoulutukset
- Kaikki liiton, piirien ja yhteistyössä metsästysseurojen seurojen kanssa järjestettävät nuorisotapatumat kuten leirit, kerhot ja nuorisokoulutukset
- Erilaiset kilpailut, kuten jo aiemmin peruutetut SM-hirvenhiihto ja ilma-aseiden SM-kisat.
Metsästäjäliitto suosittelee myös, että liittoon kuuluvat metsästysseurat ottavat omassa toiminnassaan tilanteen huomioon ja peruttaisivat tai siirtäisivät toistaiseksi kaikki
- Metsästysseurojen kokoukset, koulutukset, yhteiset ampumaharjoitukset ja kilpailut
- Keväällä järjestettävät peijaiset, juhlat ja muut tilaisuudet
Luke: Hirvikannassa ei suuria muutoksia
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2019 jahdin jälkeen oli noin 87200 hirveä. Kanta-arvion 95 prosentin luottamusväli on 74800–100600 yksilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 8,5 prosenttia.
Suurimmat hirvitiheydet (≥ 4 hirveä/1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla sekä Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella. Pienimmät hirvitiheydet (≤ 3 hirveä/1000 ha) olivat Lapissa. Lapin eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat pääosin välillä 2,5–3,5 hirveä/1000ha.
Vasatuotto nousi monilla alueilla Pohjois-Suomessa, mutta laski monilla alueilla Etelä-Suomessa. Alueet, joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden, olivat pääosin Lounais- ja Etelä-Suomessa, itäisimmässä Suomessa ja Lapissa.
Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2019 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5507 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5335 seuruetta eli 97 prosenttia seurueista.
Kannanarvio on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla, joka ottaa huomioon vuotuisen saaliin ja vasatuoton sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuvan poistuman. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten, että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.
LUKE vastaa susien pannoitukseen liittyviin kysymyksiin
Luonnonvarakeskus (LUKE) on ilmoittanut lopettavansa susien GPS-pannoitukset vuodeksi kehittääkseen pantatiedon uudentyyppistä hyödyntämistä. Metsästäjäliitto on huolissaan päätöksen vaikutuksista tulevaan metsästyskauteen. Metsästäjäliitto pyysi LUKElta tietoa päätöksen taustoista ja on nyt saanut vastauksia kysymyksiin.
Miksi Luke päätyi pitämään susien pannoituksissa välivuoden?
Pantapalvelu on ollut kovan kritiikin kohteena, koska palvelussa on ollut häiriöitä ja teknisiä ongelmia. Pantapalvelua halutaan kehittää niin, että se palvelee tulevaisuudessa tietoliikenneyhteyksistä riippumattomalla tavalla mahdollisimman tehokkaasti.
Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Pantapalvelu on siis alun perin perustettu vain tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttöön rakennettua palvelua tai siinä käytettäviä pantoja ei ole tarkoitettu susien liikkeiden jatkuvaan seurantaan.
Pantasusista kerätty tutkimustieto on kuitenkin avattu kaikille avoimeksi, koska metsästäjät ovat kokeneet sen hyödylliseksi. On positiivista, että metsästäjät ovat ottaneet pantapalvelun osaksi metsästyksen suunnittelua, mutta nykymuodossaan palvelu on saanut osakseen paljon kritiikkiä, joskin palvelu on koettu metsästäjäkunnassa tarpeelliseksi.
Päätökseen välivuodesta vaikutti myös se, että välivuoden aikana voimme käydä tarkasti läpi pannoituksiin liittyvät prosessit ja kehittää niitä. Tähän liittyy myös Luken henkilökunnan työolosuhteiden parantaminen, mukaan lukien turvallisuus ja työhyvinvointi. Esimerkiksi suden pannoitustilanteissa tulee taata työrauha ja kenttätyössä työntekijöiden asiallinen kohtelu.
Saavatko metsästäjät ensi syksynä millään tavalla tietoa susien liikkeistä, jotta metsästyskoirien käytössä voidaan huomioida susien sijainti?
Ensi syksynä tuoretta tietoa susien liikkeistä saa riistahavainnot.fi-sivuilta vain Tassu-tietojärjestelmään tallennetuista susihavainnoista. Myöskään Lukella ei ole muita tietolähteitä käytössään. Tiedon ajantasaisuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa sillä, että susihavainnot kirjataan mahdollisimman nopeasti niiden tekemisen jälkeen Tassu-järjestelmään. Havaintojen kirjaamisesta vastaavat paikalliset suurpetoyhdyshenkilöt.
Kerran vuorokaudessa päivittyvän havaintokartan lisäksi riistahavainnot.fi-sivuilla on nähtävissä lämpökarttoina viimeisimmät pantasusien reviirit. Lämpökartoista näkee yleisellä tasolla, mitä alueita sudet käyttävät aktiivisemmin ja mitä alueita vähemmän.
Miksi pantapalvelu suljetaan kokonaan, vaikka joukossa voi olla vielä toimivia pantoja?
Pantasusien liikkeitä voi tarkastella vuosittain riistahavainnot.fi-karttapalvelussa elokuusta helmikuun loppuun. Palvelu on suljettu suden lisääntymisaikana lainsäädännöllisistä ja eläinsuojelullisista syistä.
Jos elokuun 2020 jälkeen on vielä toimivia pantoja, niin tiedot on edelleen mahdollista näyttää karttapalvelussa. On kuitenkin epätodennäköistä, että toimivia pantoja enää silloin on. Yleensä pantojen paristot kestävät noin 1–1,5 vuotta. Pannoituksia on tehty viimeksi kevättalvella 2019.
Mikä on kehittämistyön ja vuoden pannoitustauon jälkeen paremmin kuin nyt?
Kehittämistyön aikana on tarkoitus yhdessä keskeisten sidosryhmien ja metsästäjien kanssa pohtia, kuinka palvelu toimisi nykyistä paremmin koiravahinkojen ehkäisemisen näkökulmasta.
Tällä hetkellä lähtökohtana on löytää sellaisia susien sijaintitietojen esittämistapoja, että palvelukatkokset tai muut pantoihin liittyvät tekniset rajoitteet eivät vaikeuta tiedon käyttöä.
Kehittämistä tehdään nykyisin käytettävän pantateknologian antamissa reunaehdoissa. Meillä ei ole tiedossa sellaista uutta tuotantoon tulevaa panta- tai akkuteknologiaa, joka mahdollistaisi esimerkiksi tiheämmän paikantamisen tai paikannustiedon lähettämisen.
Tauon aikana Luke myös arvioi pannoituksiin liittyviä toimintaedellytyksiä ja reunaehtoja sekä kehittämistarpeita ja tutkimuksen tietotarpeita kokonaisuutena. Kokonaistarkastelun pohjalta suunnitellaan tulevaisuuden pannoitustoimintaa ja maantieteellisiä toiminta-alueita.
Pääsevätkö metsästäjät vaikuttamaan siihen, millainen uudesta palvelusta tulee?
Kyllä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä keskeisten sidosryhmien, kuten metsästäjien kanssa. Tähän liittyvä vuoropuhelu käynnistyy sidosryhmien kanssa maaliskuussa työpajoissa. Lisäksi Luke tekee ensi syksynä käyttäjäkyselyn, jossa selvitetään kokemuksia nykyisestä palvelusta ja näkemyksiä tulevaisuuden tarpeesta.
Kun pannoitettujen susien GPS-tietoja ei ole käytettävissä, tuottaako Luke epävarmempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi?
GPS-paikannuksista on saatu 1990-luvulta alkaen huima määrä tietoa susien reviireistä ja siitä, miten sudet tyypillisesti liikkuvat. Aiempaa tutkimustietoa hyödynnetään edelleen, vaikka uutta pantatietoa ei yhtenä vuonna saadakaan.
Kanta-arvioihin käytetään aina edellisenä vuonna pannoitettujen susien tuottamaa reviiritietoa. Siispä vuonna 2020 julkaistavassa kanta-arviossa käytetään tietoa keväällä 2019 pannoitetuista susista. Pannoitustauon vuoksi pantojen tuottamaa reviiritietoa ei ole käytettävissä 2021 kanta-arviossa. Reviiritieto korvataan lisäämällä maastotyötä sekä DNA-näytteiden keruuta ja analysointia.
Usean vuoden kokemus Lounais-Suomesta on osoittanut, että kattava DNA-näytekeräys yhdistettynä toimivaan ja aktiiviseen suurpetohavainnoitsijaverkostoon tuottaa laadukkaan ja tarkan kuvan alueen susireviireistä.
Mikä on TASSU-tietojärjestelmään kirjattavien havaintojen merkitys tauon aikana?
Tassu-havainnot ja DNA-näytteet muodostavat kanta-arvion kattavimman aineistopohjan. Tassu-havainnoista saadaan myös tieto uusista reviireistä, sillä pannoitukset kohdistuvat harvoin nuoriin yksilöihin.
Pannoitukset ovat kattaneet vain noin 25 % Suomen susireviireistä. Vaikka pannoitukset on perinteisesti tehty Itä-Suomessa tai Kainuussa, sielläkään kaikki reviirit eivät ole kuuluneet pantapalvelun piiriin. Kuitenkin niillä reviireillä, joilla pantatieto on ollut saatavilla, on tiedonsaanti koettu tärkeäksi.
Tassu-havainnot ovat tärkeitä luotettavan kanta-arvion muodostamiseksi. Luotettava kanta-arvio puolestaan on hyvän kannanhoidon ja viranomaisten toiminnan perusta. Havaintoja hyödyntävät tutkimuksen lisäksi Riistakeskus ja poliisi poikkeuslupien ja määräysten tietopohjana. Esimerkiksi poliisin päätökset pihakäyntejä tekevien susien suhteen perustuvat havaintojen osalta yksinomaan Tassu-järjestelmään tallennettuihin tietoihin.
Mikä on metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys Lukelle tauon aikana?
Erityisesti niillä alueilla, joilla GPS-pantojen avulla on aikaisemmin saatu selvitettyä reviirien rajoja, paikallisten metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan. Sekä havaintotiedon kertyminen TASSU-järjestelmään että DNA-näytekeräyksen onnistuminen nojaavat vahvasti yhteiseen tahtotilaan susikannan tilan ja koon seuraamisesta. Vaikka Luke panostaakin pannoitustauon aikana erityisesti kenttätyöhön, vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden toiminnan tärkeys korostuu siis entisestään, eikä tätä arvokasta työtä voida korvata Luken henkilökunnan toimesta. Luke tuottaa saadun tiedon pohjalta materiaalia maa- ja metsätalousministeriölle päätöksenteon pohjaksi.
Luke ja Suomen riistakeskus panostavat vahvasti suurpetohavainnoitsijoiden toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä DNA-näytekeräykseen koko Suomen alueella myös kuusivuotisen SusiLIFE-hankkeen kautta.
Mitä tapahtuu jo olemassa oleville pannoille? Jäävätkö ne susien kaulaan?
Panta, jonka akut ovat loppuneet, avautuu itsestään (vaihtelevan ajan päästä) ja tippuu maastoon. Jos lauennut panta on lähettänyt vielä paikannuksia, se noudetaan. Sattumalta maastosta löydetyt pannat toivotaan palautettavaksi Lukelle, sillä pannoissa on tallentuneena lisätietoa kunkin pantasuden liikkumisesta.
Joissakin tapauksissa pantoja saatetaan päätyä vaihtamaan toimiviin kevättalvella 2021. Pannan pudottua susi jatkaa elämäänsä normaalisti.
Laina-asetta ei voi käyttää ampumakokeessa
Maaseudun Tulevaisuudessa uutisoitiin, että ampumakokeessa voisi käyttää laina-asetta, eli asetta johon henkilöllä ei ole hallussapitolupa tai rinnakkaislupaa. Tämä ei pidä paikkaansa.
Ampumakoeasetuksen ja sen muistion mukaan ampujan on esitettävä ammunnanvalvojalle kokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Vaatimuksella pyritään siihen, että ampujalla on käytössään ampumakokeessa itselleen tuttu ase ja että tämä varmistetaan ennen kuin ampuja alkaa suorittaa ampumakoetta.
Asetus ampumakokeesta
|
