Vieraspetojen poistopyynti vaikuttaa etenkin vesirajassa ja maassa pesivien lintukantojen säilymiseen. Jos tämän eteen tehty nykyinen hyvä kehitystyö menetetään ja vieraspetojen pyyntikeväitä jää väliin, niin uhanalaisten lintujen määrä vähenisi nopeasti.
Tämä korostuu sekä Metsähallituksen projektipäällikön Mikko Toivolan että Luonnon- ja riistanhoitosäätiön toimitusjohtajan Kim Jaatisen vastauksissa, kun he pohtivat seurauksia, jota vieraspetopyynnin lopettamisesta aiheutuisi Suomen luonnolle.
Vieraspetojen poisto pitää lintukannat elinvoimaisena
− Vieraspetojen kova lisääntymispotentiaali on osoittanut sen, että niiden tehokas kannanhallinta vaatii aika rajun pyyntiponnistuksen. Supikoiran osalta keskeistä on nostaa aktiivisen koirapyynnin tasoa. Minkin kohdalla Manner-Suomessa pyynti on rautapyynnin varassa. Laillisen rautapyynnin lopettaminen johtaisi väistämättä siihen, että luonto säätelisi itse itseään ja me vaan seuraisimme vierestä ja raportoisimme tilanteen kehittymistä, mikä voisi olla aika surullinen, jos työkalut viedään pois, Mikko Toivola sanoo.
Samoilla linjoilla on Kim Jaatinen.
− Olen todella huolissani siitä, että tehokas työkalu meidän työkalupakistamme on uhan alla. Monilla alueilla, joilla ei pyydetä vieraspetoja lainkaan, minkkien ja supien riehuminen näkyy lintutyhjiöinä, hän huomauttaa.
− Vieraspetojen poistoon liittyvä ymmärrys on kuitenkin jo hyvin pitkällä, ja niiden haitat ovat laajalti tiedossa sekä riistan- että luonnonhoidon aloilla. Suunta on hyvä tällä hetkellä, Jaatinen uskoo.
Tappava petopari
Mikko Toivola kuvailee minkkiä ja supikoiraaa tehokkaaksi petopariksi, jotka erilaisilla saalistusalueillaan ikään kuin täydentävät toisiaan.
− Pienillä saarilla, joissa elinympäristö on kovin karu, supikoira ei juurikaan tule toimeen. Isommilla ja rehevillä saaristoalueilla niitä voi paikoin esiintyä huomattavan tiheästi, hän toteaa.
− Minkki taas tulee toimeen karuimmillakin vyöhykkeillä, sillä sen saalistusalueina ovat kaukaisimmatkin lintuluodot. Minkki ui helpommin eri paikkoihin ja selviää myös kalalla.
Pyyntikeinojen parhaat puolet yhdistyvät
Minkki voidaan saada kolostaan esille koiran tai lehtipuhaltimen avulla, jonka jälkeen se lopetetaan. Vaihtoehtoisesti minkki voidaan loukuttaa elävänä tai käyttää hetitappavaa rautaa. Nämä on aina sijoitettava tukevaan suojakoteloon, johon muiden lajien pääsy estyy kotelon pienen suuaukon ansiosta.
Lue lisää: Näin pyydät raudoilla turvallisesti ja oikein
Saaristossa koira- ja lehtipuhallintekniikka on tietyillä alueilla tehokas, mutta kun alue laajenee ja petojen määrä kasvaa suureksi, tarvitaan sisempään saaristoon loukkualueita. Niillä minkkikantaa hallitaan asianmukaisilla rautaloukuilla, joihin ei saukko mahdu. Vaikka pyydykset ovat pitkälle kehittyneitä, niitä tulisi Toivolan mukaan edelleen kehittää.
− Supikoirien pyynnissä on kokeiltu uusimpana keinona myös ns. juudas-supikoiraurosta houkuttelemaan naarassupikoira paikalle, minkä avulla on saatu kantaa poistettua myös mantereelta leviävien supikoirien osalta. Kun pyyntikeinojen parhaat puolet ja edut yhdistetään, niin vieraspedot saadaan varsin monipuolisesti poistettua eri paikoista, Toivola kertoo.
Koirapartiot ja loukut ovat myös Kim Jaatisen mukaan vaikuttavimmat pyyntikeinot.
− Tällaisella aktiivi- ja passiivipyyntiyhdistelmällä on tärkeä merkitys luonnonhoidollisessa vieraspetopyynnissä, hän tietää.
Vesilintujen suojelua Sotka- ja Helmi-hankkeen voimin
Metsähallitus ja Suomen riistakeskus toteuttavat vieraspetojen poistoa vesilintujen suojelemiseksi 69:llä Suomen tärkeimmällä lintuvesikohteella meneillään olevassa Helmi-vieraspetohankkeessa. Sen ohella on kohennettu taantuvien riistalintujen tilannetta sekä mantereella että saaristossa Suomen riistakeskuksen vetämässä, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Sotka-vieraspetohankkeessa.
Siinä pyrittiin muodostamaan saaristoon alueita, joilla ei olisi yhtään vieraspetoa. Eri lintulajit reagoivat vieraspetojen poistoon nopeasti, mutta toisilla linnuilla toipuminen tapahtuu vuosien kuluessa.
− Esimerkiksi Tunnhamnin saaristossa vieraspedoille altis mustakurkku-uikku pystyi pesimään vesirajassa jo supikoirien ensimmäisen poistovuoden jälkeen. Myös pilkkasiipikanta näytti elpyvän, sillä niiden poikueita havaittiin runsaasti, kun supikoirat oli poistettu. Linnuston toipuminen alkuperäiseen tilaansa kestää kuitenkin useita vuosia. Minkkejä Tunnhamnissa oli vain yksi, joten sen vaikutus kyseisen alueen linnustoon oli vähäisempi, Sotka-hanketta Suomen riistakeskuksessa aikaisemmin koordinoinut Toivola kertoo.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö torjuu vieraspetoja meneillään olevassa Saaristoluontohankkeessa ja tähtää kotoperäisten luonnonarvojen säilyttämiseen myös suojelualueiden ulkopuolella.
− Suomen pinta-alasta suuri osa on suojelun ulkopuolella, joten myös talousmetsissä, maatalousympäristössä ja esimerkiksi mökkitonteilla tehtävillä elinympäristön hoitotoimilla on hyvin suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle sekä riistaeläinkantojen elinkyvylle, toimitusjohtaja Jaatinen toteaa.
Pienpetopyynnin arvostusta nostettava
Metsästyksen arvostusta pitäisi sekä Toivolan että Jaatisen mielestä lisätä.
− Etenkin pienpetopyytäjien profiilia pitäisi nostaa, jotta poistopyynnin arvostus nousisi metsästysseuroissa ja metsästäjät innostuisivat pienpetopyynnistä. Metsästäjät ovat avainasemassa ja Helmi-hanke onkin heille mahdollisuus parantaa entisestään harrastuksensa imagoa, Toivola korostaa.
− Ammattimainen vieraspetojen torjuja on lähtökohtaisesti ollut metsästäjä. Kokemuksen karttuessa voi hakeutua joko vapaaehtoisena tai projektityöläisenä mukaan vieraspetojen poistohankkeisiin. Metsästäjien riveistä nämä ammattilaisetkin kumpuavat, Jaatinen muistuttaa.
Esimerkiksi saaristossa vieraspetojen torjunta tulee hänen mukaansa lisääntymään.
− Meillä on huutava pula ammattimaisesti vieraspetoja torjuvista ohjaaja-koira -yhdistelmistä. Laajahakuisia koiria, kuten ajokoiria ja pystykorvaisia pysäyttäviä koiria, tarvitaan lisää, Jaatinen toivoo.