Viime keväänä sorsalammikoilla läikähti. Maa- ja metsätalousministeriö esitti tuolloin toukokuussa sorsien houkutteluruokinnan kieltämistä.
Perusteet olivat painavat.
”Koska jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan, kaikkien vesilintujen metsästyksessä kiellettäisiin ravintohoukuttimen käyttö kolmen vuoden määräaikaisen kokeilun ajaksi”, ministeriö tiedotti.
”Yksi merkittävä syy kantojen laskuun on houkuttelu viljaruokinnan avulla ammuttavaksi, joka on yleistynyt vesilintujen metsästyksessä.”
Esimerkiksi lättänokkainen lapasorsa oli aikoinaan melko yleinen riistalintu. Nykyään se on harvinaistunut niin, että siitä pitää tehdä saalisilmoitus.
Ruokintakielto vedettiin takaisin
Myöhemmin kesällä ravintohoukuttimen kieltävästä asetusmuutosehdotuksesta luovuttiin. Eräs vastustajista oli Metsästäjäliitto, joka esitti ravintohoukutinkiellon sijaan listan toimia, jotka vaikuttaisivat taantuvien vesilintujen tilan kohenemiseen ruokintakieltoa tehokkaammin.
Tapauksen tiimoilta metsästäjäkuntaan jäi kytemään ajatus, kiellettäisiinkö sorsien ruokinta tänä kesänä, kun ministeriöllä olisi enemmän aikaa valmistelutyölle.
– Tulevalle metsästyskaudelle kieltoja ei ole valmisteilla. Odotamme työryhmän linjauksia asiasta, ministeriön Erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila viittaa perusteilla olevaan vastuullisen vesilinnustuksen työryhmään.
Vesilintujen ruokinta on sallittu vähintään syksyyn 2023 asti, jolloin on odotettavissa lainsäädäntöuudistuksia.
– Sen tehtävä on miettiä erilaisia tapoja, joilla turvata vesilinnusto ja kestävä metsästys. Houkutteluruokintakysymystäkin se varmasti pohtii, telkistä väitellyt Ruusila korostaa
Suomella olevan tärkeä rooli yhtenä Euroopan merkittävimmistä vesilintujen pesimäalueista.
Lainsäädäntöä uudistetaan tarvittaessa työryhmän esitysten pohjalta. Muutokset tulevat voimaan aikaisintaan metsästysvuonna 2023–2024.