Metsästyslain muutokset eduskuntaan

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta on hyväksytty valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 3.4.2025.

Muutos metsästyksen päämäärän asettamiseen

Hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain.  Tällä hetkellä suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien päämäärä kuvataan poikkeuslupapäätöksissä Suomen riistakeskuksen käyttämän harkintavallan rajoissa.

Esityksellä mahdollistettaisiin se, että luontodirektiivin mukaisesta hyväksyttävästä päämäärästä voitaisiin säätää lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Ministeriön asetuksessa päämääriä voitaisiin tarkastella ja täsmentää vuosittain kulloinkin käytössä olevan parhaan tiedon pohjalta.

Kyseessä ei olisi yleinen kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä, vaan nimenomaisesti lajeittain ja lajien kannanhoitoalueittain määritetty päämäärä. Tällä muutoksella pyritään ottamaan huomioon sekä EU:n tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö.

Muutos kannanhoitoalueiden määrittämiseen

Ministeriön asetuksella vahvistettaisiin kannanhoitoalueet, jotka määriteltäisiin nykyistä tarkemmin lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa. 

Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon lajikohtaiset hoitosuunnitelmat, joiden toimenpiteillä puolestaan otetaan huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun luontodirektiivin 2 artikla.

Muutos viitearvon asettamiseen

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin jatkossa asettaa lajin suotuisan suojelutason viitearvo, jonka avulla voidaan arvioida poikkeamisen vaikutus suotuisan suojelutason säilyttämiseen tai saavuttamiseen.

Suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla lajin suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä.

Viitearvon määrittäminen liittyy luontodirektiivin 17 artiklan mukaiseen raportointiin, ja komissio on laatinut viitearvon määrittämiseen tarkemmat ohjeet. 

Tapauskohtainen poikkeuslupaharkinta edelleen Suomen riistakeskuksella

Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle. 

Tapauskohtainen poikkeuslupaharkinta tapahtuisi edelleen osana Suomen riistakeskuksen julkisia hallintotehtäviä.

Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä. 

Esitetyillä lakimuutoksilla tuettaisiin yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus.

Suomen riistakeskuksen tehtäväksi jäisi edelleen arvioida, tukevatko hakemuksessa esitetyt ja hakemusalueella vallitsevat tosiseikat kulloisessakin tilanteessa poikkeusluvan päämäärän täyttymistä. Suomen riistakeskuksen olisi edelleen osoitettava, että päämäärän saavuttamiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua kuin kannanhoidollinen metsästys ja että poikkeaminen on myös suotuisaan suojelutasoon liittyvän poikkeusedellytyksen kannalta mahdollista. Suomen riistakeskuksen päätöksen olisi näin ollen edelleen perustuttava kaikkiin poikkeusluvan myöntämisen yleisiin ja erityisiin edellytyksiin.

Hallituksen esitys pohjautuu suurpetotyöryhmän marraskuussa ehdottamiin toimiin (mmm.fi). Esityksestä annettiin yli 260 lausuntoa.