Uutiset

Lumijälkilaskennat osoittavat metsien pienten riistanisäkkäiden kantojen taantuvan

31.03.2023

Tämän vuoden lumijälkilaskentojen mukaan metsäjäniskanta on kasvanut, mutta oravakanta romahtanut Lappia lukuun ottamatta.

KUVA: Jani Seppänen
JULKAISTU27.3.2023

Pitkän aikavälin trendit osoittavat, että pienistä riistanisäkkäistämme useat havumetsävyöhykkeelle tyypilliset lajit ovat selvästi taantuneet vajaan neljän vuosikymmenen aikana. Nisäkkäiden lumijälkiä on vuoden vaihteesta lähtien laskettu riista- ja peltokolmioilla ympäri maata jo 35 talvea peräkkäin. Talven 2023 aikana koko maassa laskettiin yhteensä 739 kolmiota, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna.

Tämän vuoden laskentojen perusteella metsäjäniskanta on nyt, pitkän aikavälin taantumiseen suhteutettuna, koko maassa normaalia suurempi. Pohjoisessa kanta on kasvanut edellisvuodesta, kun taas maan etelä- ja keskiosissa kanta on pysynyt toista vuotta peräkkäin normaalia suurempana.

Oravan kanta on Lappia lukuun ottamatta romahtanut koko maassa. Taantuminen oli odotettavissa kuusen hyvän käpysadon siivittämän huippuvuoden 2022 jälkeen. Myös näätä on vähentynyt edellisvuodesta maan etelä- ja keskiosissa, mutta pohjoisessa runsastunut. Lyhyellä aikavälillä riistanisäkkäiden kannanvaihteluja aiheuttavat ravintotilanne, kuten käpysato ja myyräkannat, sekä taudit ja pedot.

Pitkän aikavälin muutokset: monet pienriistakannat taantuvat

Koko 35 vuoden seurantajakson aikana metsäjäniskanta on taantunut alle puoleen, oravan ja lumikon kolmannekseen ja kärpän peräti kuudennekseen. Myös ketunjälkien tiheys on taantunut metsissä noin puoleen. Kettu viihtyy hyvin myös maatalousmaisemissa, jossa kannan tiheys onkin suurempaa. Näätäkanta on taantunut etelässä ja runsastunut pohjoisessa. Saukolla kanta kasvoi 1990-luvulla ja on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan ollut vakaa. Suurin poikkeus lajijoukossa on voimakkaasti runsastuva rusakko, jonka lumijälki-indeksi on noin 25-kertaistunut tarkastelujakson aikana.

Jatkuvan vähenemisen taustatekijöitä on useita, ja syy-seuraussuhteita on vaikea osoittaa. Pohjoisten nisäkkäiden yhteisenä haasteena ovat ilmastonmuutos, myyräsyklien heikkeneminen, metsämaiseman rakenteen muutokset sekä eteläisten lajien levittäytyminen pohjoisemmaksi.

Kolmiolaskenta on pienten riistanisäkkäiden seurantajärjestelmä

Luonnonvarakeskuksen koordinoimalla kolmiolaskennalla seurataan riistanisäkkäiden kannankehitystä ja levinneisyyden muutoksia. Seurannassa tarkastellaan niin sanottua lumijälki-indeksiä, joka suhteuttaa laskettujen lumijälkien määrää laskentapanostukseen ja tuoreiden lumijälkien kertymäaikaan.

Monelle pienriistalajille, kuten jäniksille, oravalle, ketulle ja usealle näätäeläimelle, lumijälkilaskenta on tärkein, tai jopa ainoa, valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta. Luonnonvarakeskus kiittää kaikkia vapaaehtoisia laskijoita ainutlaatuisesta ja tärkeästä työpanoksesta.

03.03.2023!!! Jäsenasioita !!!
27.12.2023Metsähallitus asettaa uusia rajoitteita hirvenmetsästykseen osallistuville Pohjois-Suomessa
27.12.2023Kuusi kielteistä päätöstä kannanhoidollisiin susihakemuksiin
27.12.2023Metsästyskoiran ruokinta jahtikaudella
27.12.2023Ministeri Essayah 21.12.2023: Komission ehdotus suden suojeluaseman alentamisesta antaa pontta jatkaa EU-vaikuttamista ja kansallisia toimia suurpetopolitiikassa
27.11.2023EU-asiantuntija Svalby: Suomella mahdollisuus muuttaa suurpetolainsäädäntöä
27.11.2023Maa- ja metsätalousvaliokunnan pj Simula: Suurpetojen metsästyksen turvaaminen on välttämätöntä
27.11.2023Tervastulet 2023
27.11.2023Tallenne on katsottavissa: Ministeri Essayah ja valiokunnan puheenjohtaja Simula puhuivat Metsästäjäliiton Edunvalvontaseminaarissa 20.11.2023 10:53
29.08.2023Metsästys- ja pyyntiajat

Siirry arkistoon »