UutisetSusilupien taustat14.02.2022
Susilupien myöntäminen on herättänyt ihmetystä, ja väärää tietoa päätöksenteosta liikkuu paljon. Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen avaa päätösten taustoja. Suomen susikanta on kehittynyt selkeässä kasvusuunnassa viimeisten vuosien aikana. Maa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa 2021 asetuksen, jolla mahdollistettiin suden kannanhoidollinen metsästys. Asetus koski 20 yksilöä neljästä laumasta tai parista. Suomen riistakeskukseen saapui 33 hakemusta, joista neljä sai myönteisen päätöksen. Yksi myönteinen päätös suuraluetta kohdenSuomen riistakeskus tarkasteli susilaumojen ja -parien sijoittumista alueellisesti Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion perusteella ja määritteli sen pohjalta Suomesta neljä suuraluetta, joissa susitiheys on tavanomaista suurempi. Myönteiset neljä päätöstä tehtiin suuralueittain seuraavasti:
Miten luvat myönnettiin?Suomen susikannan demografisesti määritelty suotuisan suojelutason viitearvo on 28 perhelaumaa Suomen rajojen sisäpuolella ja poronhoitoalueen ulkopuolella. Viitearvo pohjautuu Luonnonvarakeskuksen tuottamaan tutkimukseen, jota maa- ja metsätalousministeriö on hyödyntänyt asetusta antaessaan. Viitearvon määrittämisessä ei ole otettu huomioon rajalaumoja ja vakiintuneita pareja. Viitearvoa ei tule kuitenkaan sekoittaa suotuisan suojelun tason käsitteeseen, johon luonnollisesti kuuluvat kaikki sudet – olivatpa ne laumoina, pareina tai yksittäisinä kulkijoina Suomessa. Päätösharkinnassa päädyttiin siihen, että Itä-Suomessa poikkeuslupa myönnettiin rajalaumaan ja Suomen riistakeskus Oulun alueella susiparille. Muilla suuralueilla ei haettu poikkeuslupia susipareille, joten poikkeusluvat myönnettiin suuralueiden laumoihin, joiden arvioitu yksilömäärä oli päätöshetken tietojen mukaan pienin. Suomen riistakeskus katsoi päätösharkinnassaan, että 1–2 suden poistaminen laumasta saattaisi vaikuttaa haitallisesti laumasta jäljelle jääneiden yksilöiden käyttäytymiseen etenkin, jos saaliiksi tulisi lauman alfayksilö. Tästä johtuen poikkeuslupia myönnettiin laumoihin sen määrän, mitä laumoissa arvioitiin päätöshetkellä olevan yksilöitä. Edellä kuvatulla ratkaisulla vaikutus Suomen susikantaan olisi jäänyt mahdollisimman vähäiseksi, eikä olisi vaarantanut suotuisan suojelun tason säilyttämisen tai sen saavuttamisen tavoitetta. Koska päätökset ovat tällä hetkellä hallinto-oikeuksien ratkaisuilla täytäntöönpanokiellossa, tavoiteasetannan mukainen toiminta jäi toteuttamatta. TaustaaMaa- ja metsätalousministeriö antoi 14.12.2021 asetuksen, jolla mahdollistettiin suden kannanhoidollinen metsästys. Asetuksella asetettiin suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Lisäksi asetuksella rajattiin pyynnin kohdentumista siten, että myönnettävät poikkeusluvat saisivat kohdentua enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Asetuksen antamisen taustalla oli muun muassa susikannan hoitosuunnitelma, Luonnonvarakeskuksen väliraportti suotuisan suojelun tason viitearvojen määrittämisestä ja työryhmäraportti suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelmasta. Päätösharkinnan reunaehdot
Todistustaakka päätöksentekijällä
Riippumaton päätöksenteko
Kuuntele myös Sorkkia ja sarvia -podcastin joulukuussa äänitetty jakso suden kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntämisestä Miten suden kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnetään?Äänitoistin
|
Lisää pääkuvan päälle tekstiä klikkaamalla ratas-ikonia,
joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle.