joukahainen_logo.jpg


 

 

METSÄSTYS- JA KALASTUSSEURA JOUKAHAINEN RY

 

Metsästys- ja kalastusseura Joukahainen ry:n kesäkokous pidetään 16.8.2022 klo 18 alkaen Ravintola Reppumiehessä, Sorakuja 2 71800 Siilinjärvi. Voit osallistua myös etänä käyttäen seuraavaa linkkiä: Joukahainen kesäkokous -22. Asioina sääntöjen kesäkokoukselle määräämät asiat, mm. saaliskiintiöt, rauhoitusalueet, tiedotus uusista jäsenistä. Tervetuloa!!

JÄSENMAKSUT ON MAKSETTAVA LASKUSSA ILMENEVÄLLE

METSÄSTÄJÄLIITON KESKITETYLLE JÄSENMAKSUTILILLE

EIKÄ SEURAN TILILLE. TARKISTA TILINRO  !!!!!

ON ILMENNYT TAPAUKSIA ETTÄ JÄSENMAKSULASKU ON MENNYT ROSKAPOSTIIN.

TARKISTA ELLET OLE SAANUT JÄSENMAKSULASKUA !

VIERASMAKSUJA EI MAKSETA JÄSENMAKSULASKUSSA OLEVALLE TILILLE

VAAN SEURAN OMALLE TILILLE FI74 1037 3000 1271 17.

VIESTIKENTTÄÄN:

ISÄNNÄN NIMI, VIERAAN TIEDOT JA METSÄSTYSPÄIVÄ

ISÄNNÄN ON OLTAVA MUKANA METSÄSTYSPÄIVINÄ!

KALASTUSMAKSUT MAKSETAAN  SEURAN  O M A L L E  T I L I L L E !!

Näet kalastussäännöt ja ohjeet maksun suorittamiseen TÄÄLTÄ.

JÄSENHAKEMUKSET KÄSITELLÄÄN VUOSITTAIN ELOKUUSSA JA VALITUILLE ILMOITETAAN VALITUKSI TULEMISESTA.

Alueillamme on kaksi luonnonsuojelualuetta. Niiden kartat ja rajoitukset on alla olevien linkkien takana. Tutustu ohjeisiin, ja toimi niiden mukaan!!

Palokankaan LS alue päätös KLIK  ja Palokankaan kartta KLIK

Heranen LS alue päätös KLIK ja Heranen kartta KLIK

MMM: Suden kannanhoidollinen metsästys käynnistyy vuoden 2022 alussa

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 14.12.2021 asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta lähtien. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.

– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.

Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista.

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Asetus oli lausunnoilla 8.12. saakka ja lausuntoja tuli yhteensä 30. Osan mielestä kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan lisätä suden hyväksyttävyyttä ja vähentää sosiaalista konfliktia, kun taas osan mielestä suden metsästys on riski susikannan geneettiselle monimuotoisuudelle. Kooste annetuista lausunnoista löytyy lausuntoyhteenvedosta.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)gov.fi

NELJÄ  ASETURVALLISUUDEN EHDOTONTA SÄÄNTÖÄ

Nämä säännöt pätevät aina ja kaikkialla.

 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja

Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.

2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua

Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1).

3. Pidä sormi pois liipaisimelta

Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä.

4. Ole varma kohteesta

Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.

Kun susi hyökkää koiran kimppuun, on metsästäjän päätettävä ampuuko – näin Metsästäjäliitto neuvoo toimimaan tilanteessa

Kun susi hyökkää metsästyskoiran kimppuun, on sen omistajan ratkaistava, puolustaako hän koiraansa ampumalla sutta. Suden luvaton tappaminen tai vahingoittaminen ovat lähtökohtaisesti törkeän metsästysrikoksen perusteita.

Toisaalta ampumiselle voi olla hyväksyttävä syy, kun se on niin kutsuttu pakkotilateko. Kuinka tilanteessa tulisi siis toimia?

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta kertoo, että he käyttävät jäseniään ohjeistaessaan hallitusneuvos sekä varatuomari Ari-Pekka Koiviston ohjetta.

Koivisto on metsästänyt yli 40 vuotta ja pohtinut metsästyksen juridiikkaa metsästäjänä, jahtipäällikkönä, nimismiehenä, syyttäjänä ja rajavartiomiehenä.

Pakkotilateossa puolustaudutaan välitöntä ja pakottavaa vaaraa eli tässä tapauksessa sutta vastaan sekä puolustetaan asiaa eli koiraa, joka on riittävän arvokas etu suhteessa uhrattavaan etuun, ohjeessa kuvaillaan.

Pakkotilateon saa tehdä ainoastaan silloin, kun on vielä jotain puolustettavaa. Jos koira on jo kuollut, ei puolustettavaa enää ole.

Ampujan on pakkotilatekoa tehdessään ajateltava seurauksia. Niitä ovat muun muassa todennäköinen viranomaistutkinta, aseiden takavarikko, pitkä oikeuskäsittely sekä mahdollinen tuomio ja rangaistus.Tapahtumasta on Metsästäjäliiton mukaan ilmoitettava aina viranomaisille. Sattumalta löytyvä kuollut tai haavoittunut susi ei palvele ampujan oikeusturvaa.

Myös metsästysasetus velvoittaa ilmoittamaan haavoittuneesta sudesta viipymättä poliisille.

Tapauksesta riippuen pakkotilateosta seuraava prosessi voi olla lyhyt tai vuosien mittainen.

"Harkitse siis tarkkaan, ennen kuin puristat", liitto ohjeistaa.

Suden ampuminen pakkotilatekona

  • Pakkotilateollakin on seuraukset.
  • Rikoksen arviointi kohdistetaan tekohetkeen.
  • Ilmoita tapahtuneesta aina viranomaisille.
  • Pakkotilaan vetoava löytää itsensä syyteharkinnasta.
  • Tutkinnassa selvitetään pakkotilan olemassaolo.

Miten petojen aiheuttamat koiravahingot korvataan

Suurpetojen aiheuttamien koiravahinkojen takana on usein susi, mutta myös karhu, ilves ja ahma aiheuttavat vahinkoja. Useimmiten korvausta haetaan kuolleesta koirasta, mutta eläinlääkärikulujakin voidaan korvata.

TEKSTI Jaakko Alalantela ja Harri Norberg KUVA Jaakko Alalantela

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa. Koiria koskee erityisesti lain 12 §. Siinä on todettu olosuhteet, joissa suurpedon koiralle aiheuttama vahinko voidaan korvata. Kyseisen pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vahinko voidaan korvata, jos vahingon sattuessa koira on ollut valvotuissa olosuhteissa omistajan tai haltijan pihassa, puutarhassa tai muutoin sille tarkoitetussa paikassa.

Metsästystilanteissa tulkitaan 12 § 1 momentin 2 kohtaa. Siinä todetaan vahingon voivan olla korvattavissa, jos vahingon sattuessa koiraa on metsästysmuoto huomioon ottaen käytetty valvotuissa olosuhteissa metsästykseen tai siihen verrattavaan tehtävään.

Tapauksissa, joissa pyynnin kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle vahinkoa, ei korvausta makseta.

Koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa

Korvattavat arvot säädetään maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetuksella. Perusarvo puhdasrotuisella koiralla on 1 600 euroa ja sekarotuisella koiralla 800 euroa.

Perusarvoon lisätään 2 500 euroa, mikäli vähintään 1½-vuotiaan koiran katsotaan olevan koulutettu metsästyskoiraksi tai muuksi käyttökoiraksi. Hyväksytty luonnetestitulos lisää arvoa 200 eurolla ja tehty terveystutkimus 500 eurolla.

Koiran saavuttamat koe- tai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa. Esimerkiksi käyttövalionarvo lisää korvausta 3 000 eurolla ja muotovalionarvo 1 600 eurolla. Lisäksi kansainvälinen käyttö- tai muotovalionarvo lisää korvattavaa arvoa 1 000 eurolla. Jos koira ei ole saavuttanut käyttö- tai muotovalion arvoa, mutta on saavuttanut rotukohtaisen koemuodon palkinnon, voi se lisätä arvoa 500 euroa per hyväksytty suoritus (tuloksista huomioidaan enintään neljä). Näyttelytulosten perusteella saavutettu tulos lisää arvoa 100–900 eurolla.

Tarkat eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot on säädetty MMM:n asetuksessa (834/2018).

Jos koira selviää suurpedon hyökkäyksestä ja tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, voidaan korvausarvon ylittäessä 170 euroa korvata kaikki suurpedon hyökkäyksestä aiheutuneet hoitokulut täysimääräisesti. Mikäli vahingon kärsijä saa korvausta vakuutuksen tai muun lainsäädännön perusteella, vähennetään se valtion korvaamasta arvosta.

Esimerkkejä koirien korvausarvoista

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, ei koe- tai näyttelytulosta: 4 100 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI KVA, näyttelystä ERI: 7 300 euroa

• Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI K & MVA, terveystutkimus: 9 200 euroa

Rekisteritodistus on tärkein dokumentti

Kuhmon maaseutusihteeri Susanna Eskola kertoo koiran arvon määrityksestä.

– Perusarvo korvauksessa lähtee liikkeelle siitä, onko koira puhdas- vai sekarotuinen. Tärkein esitettävä dokumentti on rekisteritodistus, jonka avulla koiran tiedot voidaan tarkistaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Siellä näkyvät niin näyttely-, terveys- kuin koetuloksetkin.

Vaikka tulokset löytyvät jalostustietojärjestelmästä, Eskola kehottaa laittamaan niistä kopiot korvaushakemuksen liitteeksi. Loukkaantumistapauksissa tarvitaan kuitit ja eläinlääkärin käyntikertomus, jossa todetaan vammojen olevan suurpedon aiheuttamia.

– Myös ostettujen lääkkeiden ja tarvikkeiden tarve tulee ilmetä käyntikertomuksesta, Eskola tarkentaa.

Korvaukset saa nykyisin nopeasti

Keskimäärin kuolleesta koirasta korvattiin vuonna 2020 noin 4 500 euroa, kun loukkaantuneen koiran eläinlääkinnällisten hoitokulujen korvaus oli noin 300 euroa. Mikäli koira kuolee tai joudutaan lopettamaan eläinlääkärin hoidosta huolimatta, voidaan omistajalle korvata sekä eläinlääkärikulut että kuolleen koiran arvo.

Kennelliiton hallituksen jäsen Esa Kukkosen mukaan suurpetojen aiheuttamat koiravahingot korvataan nykyään nopeasti.

– Tyypillisesti maksatukset tapahtuvat alle kahdessa kuukaudessa. Parannus aikaisempaan on merkittävä.

Kukkonen toteaa myös, että korvaussummat ovat olleet asetuksessa määritetyn mukaisia.

– Korvaussumma kasvaa merkittävästi silloin, kun koiralla on rekisteröityjä saavutuksia näyttelyistä ja kokeista. Toisaalta jokainen yksittäinenkin vahinko on liikaa, eikä mikään rahasumma korvaa metsästyskaverin menetystä.

Kukkonen viittaa riistavahinkolain muutokseen keväällä 2019, jota ennen korvaukset kaikista suurpetojen aiheuttamista vahingoista maksettiin vasta vahingon tapahtumista seuraavan vuoden keväällä.

Lisäksi korvaukset maksettiin täysimääräisinä vain, jos valtion talousarviossa korvauksiin varatut määrärahat tähän riittivät. Vuodesta 2020 lähtien suurpetojen aiheuttamat eläin- tai irtaimistovahingot on korvattu heti ja täysimääräisenä maastotarkastuksen teon ja korvaushakemuksen käsittelyn jälkeen.

Hoida metsästysasiat Oma riistassa

Oma riista -verkkopalvelu on monipuolinen työkalu, jonka kautta voi tarkistaa omat tietonsa, ladata kuluvan metsästyskauden riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen tai tulostaa metsästyskortin.

Jokaisen metsästäjän kannattaa ottaa käyttöönsä ilmainen Oma riista -palvelu.

Oma riista -verkkopalvelu toimii osoitteessa oma.riista.fi. Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitset suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron.

Ilmaisen Oma riista -mobiilisovelluksen voi ladata uusimpiin Android ja IOS älypuhelimiin.

Lataamalla puhelimeen Oma riista-mobiilisovelluksen saa käyttöönsä sähköisen metsästyskortin, joka on kaikissa tilanteissa yhtä pätevä kuin paperinen kortti.

Lue lisää Oma riista -palvelusta.

Oma riista neuvonta

Puhelin 029 431 2111 (arkisin klo 12–16)

Sähköposti oma@riista.fi